Klikkasitko silti? Vai juuri siksi?
Nettiuutisten otsikointi on alkanut elää omaa elämäänsä. Niin sanottujen klikkiotsikkojen ideana on olla niin mielenkiintoa herättäviä, että niitä on suorastaan pakko klikata. Itse juttu osoittautuu usein pannukakuksi: ”jäätävä vastaus” onkin ihan tavallinen kommentti ja ”vuosisadan sääilmiö” tavallista lämpimämpi aamuyö. Jutun lukemisen jälkeen saattaa olla hetken nolo olo. Miksi ihmeessä avasin jutun, vaikka arvasin jo etukäteen, ettei se maksa vaivaa?
Klikkiotsikot iskevät taitavasti luontaiseen uteliaisuuteemme. Silkan uteliaisuuden herättämisen lisäksi otsikoihin voidaan liittää viittaus johonkin mielipiteitä jakavaan, moraalisesti kuohuttavaan tai seksuaalista mielenkiintoa herättävään sisältöön. Arvolatauksen sisältävillä otsikoilla on usein kaksi kohderyhmää: jutun sisällön allekirjoittajat ja päinvastaista mieltä olevat.
Sanomalehtiotsikoinnin ideana on tyypillisesti ollut paitsi herättää mielenkiinto, myös tiivistää jutun keskeinen sisältö. Koska lehden lukija on jo ostanut lehden, ei lehden tarvitse myydä sisältöään erityisen kiinnostavana kahteen kertaan. Netissä asiat ovat toisin. Sivujen kävijä- ja klikkimäärät ovat mittari, jonka perusteella menestystä ja taloudellista potentiaalia arvioidaan.
Osa julkaisuista ei ole koskaan yrittänytkään olla erityisen korkealentoisia tai yleviä, vaan on avoimesti perustanut toimintansa yksinkertaisesti mahdollisimman hyvin myyvän sisällön julkaisemiseen omalle kohderyhmälleen. Havaintojeni mukaan tilanteessa on viime vuosien aikana tapahtunut muutos: myös monet ennen tasostaan tarkat toimitukset ovat joustaneet linjastaan suuremman suosion ja paremman myynnin toivossa. Klikkiotsikot vetävät klikkauksia puoleensa varmemmin kuin neutraalit, asiasisällön jakamiseen keskittyvät otsikot, ja siksi niitä tehdään.
Selkeiden jakolinjojen ja polarisaation on myös huomattu provosoivan ihmisiä klikkailemaan, ja some-jättien algoritmit väitetysti edistävät vastakkainasettelua. Onneksi on edelleen olemassa hyvääkin journalismia: monipuolista, asioihin perehtyvää, älyllisesti rehellistä, kunnioittavaa ja totuutta kohti pyrkivää. Hyvästä journalismista voi ja kannattaa maksaa.
Kuluttajalla on myös mahdollisuus vaikuttaa. Jos sivusto tai julkaisu ei mielestäsi ansaitse olla esillä, niin siellä ei kannata vierailla. Jos jokin juttu on mielestäsi typerä ja kirjoittaja täysin väärässä, niin juttua ei kannata jakaa eteenpäin. Markkinat noudattavat yksinkertaisinta mahdollista kysynnän ja tarjonnan logiikkaa: sisältöä, jota kulutetaan, tuotetaan. Algoritmit eivät ota huomioon, onko juttua klikattu ja jaettu huvittuneena, moraalisesti tuohtuneena vai muuten vain. Missä klikkaus, siellä raha.
Ei siis klikata. Koetaan vuosisadan sääilmiöt ja taianomaiset hetket mieluummin todellisessa elämässä.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys