JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Aiemmat blogit

​Vuosikymmenten ystävyys tuo iloa

14.9.2014 6.32

Juttua muokattu:

8.3. 22:29
2020030822295420140914063200

Kä­vin Reis­jär­ven kris­til­li­sen opis­ton lä­hes 40 vuot­ta sit­ten. Asuim­me nel­jän hen­gen huo­nees­sa. Jo­kai­nen meis­tä huo­neem­me asuk­kais­ta oli oma per­soo­nan­sa, olim­me eri­lai­sia luon­teil­tam­me ja täy­den­sim­me hie­nos­ti ko­ko­nai­suut­ta. Taus­tam­me­kaan ei­vät ol­leet sa­man­lai­set: kak­si oli maan­vil­je­lys­per­hees­tä, yk­si kau­pun­gin kas­vat­ti ja minä tu­lin per­hees­tä, jos­sa sekä isä et­tä äi­ti kä­vi­vät töis­sä.

Opis­to­tal­vi oli mo­ni­puo­lis­ta ai­kaa. Koin, et­tä sen vuo­den ai­ka­na kas­voim­me ih­mi­si­nä, opim­me uu­sia tie­to­ja, it­se­näis­tyim­me ja us­ko­ne­lä­mäm­me vah­vis­tui. Tä­män kai­ken li­säk­si opis­to­vuo­si an­toi meil­le huo­ne­to­ve­reil­le py­sy­vän ys­tä­vyy­den.

Opis­to­vuo­den jäl­keen tiem­me er­ka­ni­vat eri paik­ka­kun­nil­le opis­ke­lui­den ja per­heen pe­rus­ta­mis­ten seu­rauk­se­na. Olem­me pi­tä­neet ys­tä­vyyt­tä yl­lä kir­joit­ta­en koko po­ru­kan kier­tä­viä kir­jei­tä, lä­het­tä­mäl­lä säh­kö­pos­te­ja ja ta­paa­mal­la sil­loin täl­löin.

Elo­kuun vii­mei­se­nä vii­kon­lop­pu­na ko­koon­nuim­me Hel­sin­kiin kaik­ki nel­jä. Vii­kon­lop­pu oli ri­kas­tut­ta­va.

Päi­vi­tim­me kuu­lu­mi­set ajan ta­sal­le, lai­toim­me ruo­kaa yh­des­sä ja kier­te­lim­me Hel­sin­gis­sä naut­tien iha­nas­ta syk­sys­tä ja sy­dän­tä läm­mit­tä­väs­tä ys­tä­vyy­des­tä. Kau­pun­gin­ta­lon van­ha kaup­pa toi mu­ka­via muis­to­ja mie­leen.

Kä­vim­me kuun­te­le­mas­sa pi­a­no­mu­siik­kia Temp­pe­li­au­ki­on kir­kos­sa, osal­lis­tuim­me sii­vous­päi­vään kier­tä­en kau­pun­gin val­lan­nei­ta kirp­pu­to­re­ja ja kuun­te­lim­me Kam­pin kap­pe­lin sy­vää hil­jai­suut­ta.

Söim­me Ka­ta­ja­no­kan en­ti­ses­sä van­ki­las­sa, joim­me kah­vit tuo­mi­o­kir­kon Kryp­tas­sa osal­lis­tu­en viu­lu- ja va­lo­ku­va­e­si­tyk­seen, is­tuim­me suur­kir­kon por­tail­la kat­sel­len ih­mi­siä, ihas­te­lim­me lois­ta­vaa ilo­tu­li­tus­ta Au­rin­ko­lah­del­la ja kuin so­ke­ri­na poh­jal­la: kä­vim­me Ur­ho Kek­ko­sen hau­dal­la 28 vuot­ta hä­nen kuo­le­man­sa jäl­keen.

Ys­tä­vyys on eri­kois­ta. Vaik­ka oli­si ku­lu­nut kau­an ai­kaa edel­li­ses­tä ta­paa­mi­ses­ta, on kuin aloit­tai­si juu­ri sii­tä mi­hin edel­li­sel­lä ker­ral­la jäi. Ys­tä­vyyt­tä kan­nat­taa vaa­lia ja pi­tää yl­lä ak­tii­vi­ses­ti.

Olen kii­tol­li­nen ys­tä­vis­tä, joi­ta mi­nul­le on an­net­tu.

SirkkaSuominen
Olen yli viisikymppinen nainen ja olen kasvattanut omat lapseni aikuisiksi. Minulla on kuusi lasta ja kuusi lastenlasta. Olen asunut monissa eri paikoissa ja työskennellyt koko aikuisikäni yhdessä ja samassa paikassa. Voit antaa minulle palautetta blogistani osoitteeseen sirkka.suo@gmail.com.