JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
« 1 ... 10 11 12 13 14 15 »
Ruut Kangas suosittelee hevosalaa aktiiviselle ja reippaalle ihmiselle, joka on aidosti kiinnostunut hevosista.

Ruut Kangas suosittelee hevosalaa aktiiviselle ja reippaalle ihmiselle, joka on aidosti kiinnostunut hevosista.

Viena Kangas

Ruut Kangas suosittelee hevosalaa aktiiviselle ja reippaalle ihmiselle, joka on aidosti kiinnostunut hevosista.

Ruut Kangas suosittelee hevosalaa aktiiviselle ja reippaalle ihmiselle, joka on aidosti kiinnostunut hevosista.

Viena Kangas

Hevosalasta tuli unelma

Puhutaan maasta ja taivaasta16.1.2022 7.00

Kirk­ko­num­me­lai­nen, Ypä­jäl­lä vii­kot opis­ke­le­va 18-vuo­ti­as Ruut Kan­gas huo­ma­si jo var­hain, et­tä rat­sas­tus­har­ras­tus toi hä­nel­le mo­ti­vaa­ti­o­ta op­pia yhä enem­män sitä. Li­säk­si hän huo­ma­si, et­tä naut­ti opet­taa rat­sas­tus­ta si­sa­ruk­sil­leen.

Juhani Ojalehto

Juhani Ojalehto

”Markkinointimme päätarkoitus on rohkaista ihmisiä uskomaan”

Puhutaan maasta ja taivaasta14.1.2022 6.00

– Tämä työ­teh­tä­vä vas­taa kou­lu­tus­ta­ni, vaik­ka ei sil­lä kyl­lä ole mi­tään te­ke­mis­tä mat­kai­lun kans­sa, SRK:lla mark­ki­noin­nin pro­jek­ti­pääl­lik­kö­nä vuo­den ajan toi­mi­nut Tuu­lia Pel­ko­nen nau­raa.

Kaisu Heikkilä työstää työhuoneellaan ulos sijoitettavaa roskapönttöä, joka kuuluu Oulun taiteilijaseuran organisoimaan roskisprojektiin. Taustalla näkyy hänen maalauksensa ”Las Palmas”.

Kaisu Heikkilä työstää työhuoneellaan ulos sijoitettavaa roskapönttöä, joka kuuluu Oulun taiteilijaseuran organisoimaan roskisprojektiin. Taustalla näkyy hänen maalauksensa ”Las Palmas”.

Kuva haastateltavalta

Kaisu Heikkilä työstää työhuoneellaan ulos sijoitettavaa roskapönttöä, joka kuuluu Oulun taiteilijaseuran organisoimaan roskisprojektiin. Taustalla näkyy hänen maalauksensa ”Las Palmas”.

Kaisu Heikkilä työstää työhuoneellaan ulos sijoitettavaa roskapönttöä, joka kuuluu Oulun taiteilijaseuran organisoimaan roskisprojektiin. Taustalla näkyy hänen maalauksensa ”Las Palmas”.

Kuva haastateltavalta

Iloa tekemisestä

Puhutaan maasta ja taivaasta13.1.2022 6.00

Ou­lu­lai­nen ku­va­tai­tei­li­ja Kai­su Heik­ki­lä on tai­teil­lut oi­ke­as­taan koko ikän­sä. Hä­nen kät­ten­sä jäl­keä löy­tyy myös SRK:n jul­kai­suis­ta. Hän on ku­vit­ta­nut muun mu­as­sa Sii­o­nin Jou­lu -leh­den ja teh­nyt kan­si­ku­van Mik­ko Kin­nu­sen te­ok­seen Kään­nös oi­ke­aan päin.

Pirkkalalainen Pertti Kautto tulisi mielellään puhujienkokoukseen paikan päälle. Kun se ei ole mahdollista, hän osallistuu tilaisuuteen etäyhteyksin kotoa tietokoneen avulla.

Pirkkalalainen Pertti Kautto tulisi mielellään puhujienkokoukseen paikan päälle. Kun se ei ole mahdollista, hän osallistuu tilaisuuteen etäyhteyksin kotoa tietokoneen avulla.

Kanerva Kuha

Pirkkalalainen Pertti Kautto tulisi mielellään puhujienkokoukseen paikan päälle. Kun se ei ole mahdollista, hän osallistuu tilaisuuteen etäyhteyksin kotoa tietokoneen avulla.

Pirkkalalainen Pertti Kautto tulisi mielellään puhujienkokoukseen paikan päälle. Kun se ei ole mahdollista, hän osallistuu tilaisuuteen etäyhteyksin kotoa tietokoneen avulla.

Kanerva Kuha

Kotisiioni saa puhujienkokouksesta tuoreita terveisiä

Puhutaan maasta ja taivaasta9.1.2022 10.00

Pu­hu­jien­ko­kouk­set ovat pu­hu­jal­le Ju­ma­lan val­ta­kun­nan työ­hön liit­ty­viä työ- ja vir­kis­tys­het­kiä. Sa­nan­pal­ve­li­ja­na vuo­des­ta 1979 toi­mi­nut Pert­ti Kaut­to ko­kee pu­hu­jien vä­li­sen yh­tey­den­pi­don tär­ke­äk­si.

Oili Puurunen valmisteli Pudasjärven Rauhanyhdistyksen joulujuhlaa. – Järjestelyjen edetessä huomaan, että tästä tulee lasten juhla, hän hymyilee.

Oili Puurunen valmisteli Pudasjärven Rauhanyhdistyksen joulujuhlaa. – Järjestelyjen edetessä huomaan, että tästä tulee lasten juhla, hän hymyilee.

Anni-Inkeri Törmänen

Oili Puurunen valmisteli Pudasjärven Rauhanyhdistyksen joulujuhlaa. – Järjestelyjen edetessä huomaan, että tästä tulee lasten juhla, hän hymyilee.

Oili Puurunen valmisteli Pudasjärven Rauhanyhdistyksen joulujuhlaa. – Järjestelyjen edetessä huomaan, että tästä tulee lasten juhla, hän hymyilee.

Anni-Inkeri Törmänen

Yksinkertainen sanoma puhuttelee

Puhutaan maasta ja taivaasta25.12.2021 8.00

Jou­lu tu­lee nyt, ku­ten en­nen­kin. Tä­män jou­lun juh­laa jär­jes­tä­es­sä on tul­lut mie­leen kui­ten­kin eri­koi­sia aja­tuk­sia, ker­too Oi­li Puu­ru­nen. Hän val­mis­te­lee Pu­das­jär­ven Rau­ha­nyh­dis­tyk­sen jou­lu­juh­laa seu­ra­toi­mi­kun­nan teh­tä­väs­sä. Jou­lu­juh­lan to­teu­tu­mi­nen on vie­lä juh­laa edel­tä­vä­nä­kin päi­vä­nä ky­sy­mys­merk­ki.

Arto Nenonen selaa vanhaa albumia, jossa on kuvia Karjalasta ja hänen vanhemmistaan.

Arto Nenonen selaa vanhaa albumia, jossa on kuvia Karjalasta ja hänen vanhemmistaan.

Mauri Penninkangas

Arto Nenonen selaa vanhaa albumia, jossa on kuvia Karjalasta ja hänen vanhemmistaan.

Arto Nenonen selaa vanhaa albumia, jossa on kuvia Karjalasta ja hänen vanhemmistaan.

Mauri Penninkangas

”Isäni oli Karjalan evakko”

Puhutaan maasta ja taivaasta18.12.2021 6.00

Toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen Suo­mi jou­tui asut­ta­maan noin 420 000 ih­mis­tä uu­sien ra­jo­jen si­sä­puo­lel­le Suo­meen. Kar­ja­lais­ten eva­kuo­in­ti oli suu­ri kan­sal­li­nen pon­nis­tus, joka on­nis­tui pää­sään­töi­ses­ti hy­vin. Ne­no­set Kur­ki­jo­el­ta asu­tet­tiin Loi­maan Alas­ta­rol­le.

Aava Turpeinen

Aava Turpeinen

Somistaja asioi luonnon karkkikaupassa

Puhutaan maasta ja taivaasta17.12.2021 6.00

– Sain vies­tiä toi­sel­ta so­mis­ta­jal­ta, et­tä al­kai­sin­ko hä­nen ka­ve­rik­seen teh­tä­vään. Vas­ta­taan rau­ha­nyh­dis­tyk­sen so­mis­tuk­ses­ta vuo­de­nai­ko­jen, juh­la­py­hien ja iso­jen seu­ro­jen mu­kaan.

Olli ja Anna-Kaisa Kajava sekä Otto-vauva olivat tulleet liminkalaisten kurssille Ranuan opistolle ensimmäistä kertaa.

Olli ja Anna-Kaisa Kajava sekä Otto-vauva olivat tulleet liminkalaisten kurssille Ranuan opistolle ensimmäistä kertaa.

Liisa Louhisalmi

Olli ja Anna-Kaisa Kajava sekä Otto-vauva olivat tulleet liminkalaisten kurssille Ranuan opistolle ensimmäistä kertaa.

Olli ja Anna-Kaisa Kajava sekä Otto-vauva olivat tulleet liminkalaisten kurssille Ranuan opistolle ensimmäistä kertaa.

Liisa Louhisalmi

Ensimmäistä mutta ei viimeistä kertaa

Puhutaan maasta ja taivaasta12.12.2021 12.00

Ka­ja­vat ku­lui­vat va­jaan vii­den­kym­me­nen li­min­ka­lai­sen jouk­koon Ra­nu­an opis­ton ai­kuis­ten kurs­sil­la vii­me kuun lo­pul­la.

Laukaan seurakunnan kappalainen Jaakko Sääskilahti pitää vuonna 1970 paljastettua Kelkkamäen sankarihautausmaan muistomerkkiä tärkeänä kunnioituksen osoituksena itsenäisyytemme puolesta taistelleille. Massiivisen, valtatielle näkyvän sankaripatsaan suunnitteli arkkitehti Paatola. Patsaan holvien välissä on risti ja paasi, jonka päällä on kivestä veistetty kypärä ja teksti: ”Kansa elää.”

Laukaan seurakunnan kappalainen Jaakko Sääskilahti pitää vuonna 1970 paljastettua Kelkkamäen sankarihautausmaan muistomerkkiä tärkeänä kunnioituksen osoituksena itsenäisyytemme puolesta taistelleille. Massiivisen, valtatielle näkyvän sankaripatsaan suunnitteli arkkitehti Paatola. Patsaan holvien välissä on risti ja paasi, jonka päällä on kivestä veistetty kypärä ja teksti: ”Kansa elää.”

Anne Similä

Laukaan seurakunnan kappalainen Jaakko Sääskilahti pitää vuonna 1970 paljastettua Kelkkamäen sankarihautausmaan muistomerkkiä tärkeänä kunnioituksen osoituksena itsenäisyytemme puolesta taistelleille. Massiivisen, valtatielle näkyvän sankaripatsaan suunnitteli arkkitehti Paatola. Patsaan holvien välissä on risti ja paasi, jonka päällä on kivestä veistetty kypärä ja teksti: ”Kansa elää.”

Laukaan seurakunnan kappalainen Jaakko Sääskilahti pitää vuonna 1970 paljastettua Kelkkamäen sankarihautausmaan muistomerkkiä tärkeänä kunnioituksen osoituksena itsenäisyytemme puolesta taistelleille. Massiivisen, valtatielle näkyvän sankaripatsaan suunnitteli arkkitehti Paatola. Patsaan holvien välissä on risti ja paasi, jonka päällä on kivestä veistetty kypärä ja teksti: ”Kansa elää.”

Anne Similä

Itsenäisyyspäivän viettoon kuuluu kiitollisuus

Puhutaan maasta ja taivaasta5.12.2021 0.10

Lau­kaan seu­ra­kun­nan kap­pa­lai­sen Jaak­ko Sääs­ki­lah­den en­sim­mäi­set muis­tot it­se­näi­syys­päi­väs­tä liit­ty­vät si­ni­val­koi­siin kynt­ti­löi­hin ko­din ik­ku­nal­la. Vie­rai­le­maan tul­leet iso­van­hem­mat ker­toi­vat pie­nel­le po­jal­le ja hä­nen si­sa­ruk­sil­leen Suo­men it­se­näi­syy­den mer­ki­tyk­ses­tä.

« 1 ... 10 11 12 13 14 15 »
4.5.2024

Jeesus sanoo: ”Jos noudatatte käskyjäni, te pysytte minun rakkaudessani, niin kuin minä olen noudattanut Isäni käskyjä ja pysyn hänen rakkaudessaan.” Joh. 15:10

Viikon kysymys