– Voin tehdä kanttorin työtäni täällä Lapuan tuomiokirkossa omien arvojeni pohjalta ja se riittää, sanoo Juliaana Kellokoski.
Minna Ylimäki-Hemminki
– Voin tehdä kanttorin työtäni täällä Lapuan tuomiokirkossa omien arvojeni pohjalta ja se riittää, sanoo Juliaana Kellokoski.
Minna Ylimäki-Hemminki
Juliaana Kellokoski on vaimo, perheenäiti, seurakunnan kanttori ja kirkkovaltuutettu. Monet roolit täydentävät toisiaan.
Elina Mikkosella ei ole enää kiireitä eikä töitä. On vain levollista aikaa.
Aili Pasanen
Elina Mikkosella ei ole enää kiireitä eikä töitä. On vain levollista aikaa.
Aili Pasanen
Sotaveteraanien ja sota-ajan naisten voimat haurastuvat, rivit harvenevat. Yksi sota-ajan työntäyteisellä kotirintamalla eläneistä on Elina Mikkonen, joka nyt viettää levollista aikaa Vuolijoen Emmakodissa.
Ruut Kangas suosittelee hevosalaa aktiiviselle ja reippaalle ihmiselle, joka on aidosti kiinnostunut hevosista.
Viena Kangas
Ruut Kangas suosittelee hevosalaa aktiiviselle ja reippaalle ihmiselle, joka on aidosti kiinnostunut hevosista.
Viena Kangas
Kirkkonummelainen, Ypäjällä viikot opiskeleva 18-vuotias Ruut Kangas huomasi jo varhain, että ratsastusharrastus toi hänelle motivaatiota oppia yhä enemmän sitä. Lisäksi hän huomasi, että nautti opettaa ratsastusta sisaruksilleen.
Juhani Ojalehto
Juhani Ojalehto
– Tämä työtehtävä vastaa koulutustani, vaikka ei sillä kyllä ole mitään tekemistä matkailun kanssa, SRK:lla markkinoinnin projektipäällikkönä vuoden ajan toiminut Tuulia Pelkonen nauraa.
Kaisu Heikkilä työstää työhuoneellaan ulos sijoitettavaa roskapönttöä, joka kuuluu Oulun taiteilijaseuran organisoimaan roskisprojektiin. Taustalla näkyy hänen maalauksensa ”Las Palmas”.
Kuva haastateltavalta
Kaisu Heikkilä työstää työhuoneellaan ulos sijoitettavaa roskapönttöä, joka kuuluu Oulun taiteilijaseuran organisoimaan roskisprojektiin. Taustalla näkyy hänen maalauksensa ”Las Palmas”.
Kuva haastateltavalta
Oululainen kuvataiteilija Kaisu Heikkilä on taiteillut oikeastaan koko ikänsä. Hänen kättensä jälkeä löytyy myös SRK:n julkaisuista. Hän on kuvittanut muun muassa Siionin Joulu -lehden ja tehnyt kansikuvan Mikko Kinnusen teokseen Käännös oikeaan päin.
Pirkkalalainen Pertti Kautto tulisi mielellään puhujienkokoukseen paikan päälle. Kun se ei ole mahdollista, hän osallistuu tilaisuuteen etäyhteyksin kotoa tietokoneen avulla.
Kanerva Kuha
Pirkkalalainen Pertti Kautto tulisi mielellään puhujienkokoukseen paikan päälle. Kun se ei ole mahdollista, hän osallistuu tilaisuuteen etäyhteyksin kotoa tietokoneen avulla.
Kanerva Kuha
Puhujienkokoukset ovat puhujalle Jumalan valtakunnan työhön liittyviä työ- ja virkistyshetkiä. Sananpalvelijana vuodesta 1979 toiminut Pertti Kautto kokee puhujien välisen yhteydenpidon tärkeäksi.
Oili Puurunen valmisteli Pudasjärven Rauhanyhdistyksen joulujuhlaa. – Järjestelyjen edetessä huomaan, että tästä tulee lasten juhla, hän hymyilee.
Anni-Inkeri Törmänen
Oili Puurunen valmisteli Pudasjärven Rauhanyhdistyksen joulujuhlaa. – Järjestelyjen edetessä huomaan, että tästä tulee lasten juhla, hän hymyilee.
Anni-Inkeri Törmänen
Joulu tulee nyt, kuten ennenkin. Tämän joulun juhlaa järjestäessä on tullut mieleen kuitenkin erikoisia ajatuksia, kertoo Oili Puurunen. Hän valmistelee Pudasjärven Rauhanyhdistyksen joulujuhlaa seuratoimikunnan tehtävässä. Joulujuhlan toteutuminen on vielä juhlaa edeltävänäkin päivänä kysymysmerkki.
Arto Nenonen selaa vanhaa albumia, jossa on kuvia Karjalasta ja hänen vanhemmistaan.
Mauri Penninkangas
Arto Nenonen selaa vanhaa albumia, jossa on kuvia Karjalasta ja hänen vanhemmistaan.
Mauri Penninkangas
Toisen maailmansodan jälkeen Suomi joutui asuttamaan noin 420 000 ihmistä uusien rajojen sisäpuolelle Suomeen. Karjalaisten evakuointi oli suuri kansallinen ponnistus, joka onnistui pääsääntöisesti hyvin. Nenoset Kurkijoelta asutettiin Loimaan Alastarolle.
Aava Turpeinen
Aava Turpeinen
– Sain viestiä toiselta somistajalta, että alkaisinko hänen kaverikseen tehtävään. Vastataan rauhanyhdistyksen somistuksesta vuodenaikojen, juhlapyhien ja isojen seurojen mukaan.
Olli ja Anna-Kaisa Kajava sekä Otto-vauva olivat tulleet liminkalaisten kurssille Ranuan opistolle ensimmäistä kertaa.
Liisa Louhisalmi
Olli ja Anna-Kaisa Kajava sekä Otto-vauva olivat tulleet liminkalaisten kurssille Ranuan opistolle ensimmäistä kertaa.
Liisa Louhisalmi
Kajavat kuluivat vajaan viidenkymmenen liminkalaisen joukkoon Ranuan opiston aikuisten kurssilla viime kuun lopulla.
Laukaan seurakunnan kappalainen Jaakko Sääskilahti pitää vuonna 1970 paljastettua Kelkkamäen sankarihautausmaan muistomerkkiä tärkeänä kunnioituksen osoituksena itsenäisyytemme puolesta taistelleille. Massiivisen, valtatielle näkyvän sankaripatsaan suunnitteli arkkitehti Paatola. Patsaan holvien välissä on risti ja paasi, jonka päällä on kivestä veistetty kypärä ja teksti: ”Kansa elää.”
Anne Similä
Laukaan seurakunnan kappalainen Jaakko Sääskilahti pitää vuonna 1970 paljastettua Kelkkamäen sankarihautausmaan muistomerkkiä tärkeänä kunnioituksen osoituksena itsenäisyytemme puolesta taistelleille. Massiivisen, valtatielle näkyvän sankaripatsaan suunnitteli arkkitehti Paatola. Patsaan holvien välissä on risti ja paasi, jonka päällä on kivestä veistetty kypärä ja teksti: ”Kansa elää.”
Anne Similä
Laukaan seurakunnan kappalaisen Jaakko Sääskilahden ensimmäiset muistot itsenäisyyspäivästä liittyvät sinivalkoisiin kynttilöihin kodin ikkunalla. Vierailemaan tulleet isovanhemmat kertoivat pienelle pojalle ja hänen sisaruksilleen Suomen itsenäisyyden merkityksestä.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys