JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Aiemmat blogit

Ihmisen paras ystävä

5.8.2015 6.26

Juttua muokattu:

8.3. 22:29
2020030822295420150805062600

Kuu­lin ys­tä­väl­li­sen kut­sun Ra­nu­an maa­kun­nal­li­sis­ta opis­to­seu­rois­ta. Pu­hu­ja kut­sui mei­tä ra­di­on ja ne­tin vä­li­tyk­sel­lä kuun­te­le­maan Ju­ma­lan ar­mol­lis­ta sa­naa. Hän muis­tut­ti myös seu­ra­kun­nan yh­tei­sen ko­koon­tu­mi­sen mer­ki­tyk­ses­tä. Läm­min kut­su tun­tui hy­väl­tä. Poi­ka­ni kävi vie­res­sä­ni ho­put­ta­mas­sa: mil­loin läh­dem­me aja­maan koh­ti Ra­nu­aa? Py­säh­dyin miet­ti­mään, mi­ten tär­ke­ää on men­nä sin­ne, mis­sä saa koh­da­ta Ju­ma­lan sa­nan hy­vyyt­tä ja ta­va­ta sa­mal­la us­kon mat­kal­la ole­via ih­mi­siä.

Kut­su Ju­ma­lan sa­nan ää­rel­le on tär­keä. Muis­tan eräs­tä jo edes­men­nyt­tä lap­suu­te­ni pap­paa, joka usein muis­te­li nuo­ruu­ten­sa maa­kun­nal­li­sia ke­sä­seu­ro­ja. Hän oli ar­mos­ta osat­to­ma­na tun­te­nut kai­puu­ta Ju­ma­lan luok­se. Hä­nel­lä oli us­ko­vai­nen puo­li­so, joka oli pyy­tä­nyt hän­tä mu­kaan­sa Iva­lon ke­sä­seu­roi­hin. Nuo­ri mies oli läh­te­nyt ar­ka­na seu­roi­hin. Hän oli kul­jes­kel­lut Iva­lon kir­kon etei­ses­sä, kun vai­mo oli is­tu­nut kirk­ko­sa­lis­sa sa­nan kuu­los­sa. Hä­nen vie­reen­sä oli il­maan­tu­nut saar­naa­ja Lau­ri Tas­ki­la, joka oli al­ka­nut ju­tut­ta­maan tätä Jaak­ko Sark­ki­nen -ni­mis­tä mies­tä. Tas­ki­la oli ky­sy­nyt Jaa­kol­ta, oli­ko tämä us­ko­mas­sa. Jaak­ko oli vas­tan­nut, et­tä hän ei kuu­lu­nut tä­hän us­ko­vais­ten jouk­koon, mut­ta hän on tääl­lä kuun­te­luop­pi­laa­na. Tas­ki­la oli sa­no­nut, et­tä kuun­te­luop­pi­laan paik­ka on tär­keä, kun py­säh­tyy kuun­te­le­maan mitä Ju­ma­lal­la on sa­nas­saan il­moi­tet­ta­vaa. Tas­ki­la jat­koi ju­tus­te­lu­aan: ”Kuun­te­luop­pi­las saa us­koa epä­us­kon ja kaik­ki syn­nit an­teek­si, jos ha­lu­aa.” Jaak­ko ha­lu­si ot­taa evan­ke­liu­min vas­taan, ja Lau­ri Tas­ki­la sai siu­na­ta Jaa­kon Py­hän Hen­gen voi­mal­la Ju­ma­lan val­ta­kun­nan op­pi­laak­si, Ju­ma­lan lap­sek­si. Kyl­lä­pä Kai­sa-vai­mo yl­lät­tyi iloi­ses­ti, kun Jaak­ko is­tah­ti kirk­ko­sa­lis­sa hä­nen vie­reen­sä ja sa­noi: ”Ju­ma­lan ter­ve, Kai­sa! Minä olen saa­nut pa­ran­nuk­sen ar­mon”.

Kuun­te­lin Ra­nu­an seu­ro­jen saar­naa. Pu­hu­ja ker­toi, et­tä Jee­sus on pa­ras ys­tä­väm­me. Hä­nen lä­hel­lään on hyvä ol­la. Hä­nen val­ta­kun­nas­saan saa kuul­la tä­män ys­tä­vän ar­mah­ta­vaa ja kut­su­vaa ään­tä. Mi­nul­le ja var­maan muil­le­kin käy jos­kus niin, et­tä läh­dem­me us­ko­vais­ten yh­tei­siin ko­koon­tu­mi­siin ar­ki­sel­la mie­lel­lä. In­to on pois­sa, ja seu­ra­mat­ka saat­taa tun­tua vel­vol­li­suu­del­ta. Olen jos­kus kat­sel­lut mei­dän koi­raam­me, joka on ai­na in­no­kas len­kil­le. Jos koi­ra nä­kee ta­lu­tus­hih­nan, niin se on vä­lit­tö­mäs­ti in­toa täyn­nä. Tämä ta­pah­tuu ai­na, kun hih­naa vi­lau­te­taan. Koi­raa on jos­kus sa­not­tu ih­mi­sen par­haak­si ys­tä­väk­si. Tä­män sain ko­kea ker­ran, kun pa­la­sin vä­sy­nee­nä pit­käl­tä työ­mat­kal­ta ko­tiin. Per­heem­me puu­hai­li ar­ki­as­ka­reis­saan, mut­ta koi­ra oli ovel­la iloi­se­na vas­tas­sa. Luo­ma­kun­nan luon­to­kap­pa­leet muis­tut­ta­vat meil­le mikä on nii­den tär­keim­piä teh­tä­viä tääl­lä maa­il­mas­sa.

Mi­nul­la ja si­nul­la, ih­mi­sel­lä, on tär­kein teh­tä­vä ol­la Jee­suk­sen ys­tä­vä. Vaik­ka me olem­me epä­on­nis­tu­nei­ta, omal­ta puo­lel­ta syn­ti­siä, niin Va­pah­ta­jan ys­tä­vyys löy­tyy Hä­nen val­ta­kun­nas­taan. Mo­net ei­vät pää­se ai­na yh­tei­siin ko­koon­tu­mi­siin sai­rauk­sien, työ­teh­tä­vien tai mui­den oi­kei­den syi­den ta­kia. Jee­suk­sen ys­tä­vi­nä saam­me sil­loin men­nä sin­ne mis­sä on ki­pua, kär­si­mys­tä ja vai­vaa. Sil­loin sin­ne syn­tyy kool­la ole­va Ju­ma­lan seu­ra­kun­ta. Jee­sus lu­pa­si: ” Mis­sä kak­si tai kol­me on kool­la mi­nun ni­mes­sä­ni, siel­lä minä olen hei­dän kans­saan.”

MattiKinnunen
Olen 46-vuotias pappi pohjoisesta, Iistä. Toimin Iin seurakunnassa kasvatuksesta vastaavana kappalaisena. Toinen vielä mieluisempi tehtäväni on kasvattaa vaimoni kanssa kymmentä lastamme. Vapaa-ajalla minut näkee usein lenkkarit tai sukset jalassa. Ihmisten kohtaaminen on minulle läheistä ja tärkeää. Laulaminen on myös tapani purkaa tuntemuksiani. Joskus teen lauluja itsekin johonkin elämäntilanteeseen.
23.11.2024

Ravitse meitä armollasi joka aamu, niin voimme iloita elämämme päivistä. Ps. 90:14

Viikon kysymys