Ma­riel­len Tal­ke

Antoinette Adegnon työpisteensä äärellä

Mariellen Talke

Hedz­ra­na­wo­en mark­ki­na­pai­kal­la on vi­li­nää. To­gon pää­kau­pun­gin Lomén toi­sek­si suu­rim­mil­la mark­ki­noil­la myy­dään elin­tar­vik­kei­ta, mut­ta myös run­saas­ti kier­rä­tet­ty­jä vaat­tei­ta. Osa myy­jis­tä toi­mii val­ta­van be­to­ni­ra­ken­nuk­sen si­säl­lä, osa ul­ko­na. Vaik­ka vi­li­nää riit­tää, mark­ki­na­pai­kal­la on tä­nään ta­val­lis­ta hil­jai­sem­paa – tä­nään ni­mit­täin vie­te­tään mus­li­mien Eid-juh­laa.

Kä­ve­lem­me ra­ken­nuk­sen ylä­ker­taan, jos­sa työs­ken­te­lee sa­to­ja om­pe­li­joi­ta kor­jaa­mas­sa rik­ki­näi­siä vaat­tei­ta myyn­tiin. Vaat­teet ovat tul­leet pit­käl­ti län­si­mais­ta. Om­pe­li­joi­den jou­kos­sa on myös us­ko­vai­nen per­hee­näi­ti, An­toi­net­te Adeg­non.

– God’s Pe­a­ce, hän ter­veh­tii työ­pis­teel­tään hy­myil­len.

Hedzranawoen markkinapaikka

Mariellen Talke

An­toi­net­ten päi­vät ku­lu­vat pit­käl­ti om­pe­lu­ko­neen ää­res­sä. Aa­mui­sin hän hoi­taa ko­ti­as­ka­rei­ta ko­to­naan Djagblés­sa. Djagblé si­jait­see noin 20 ki­lo­met­rin pääs­sä Lomén kes­kus­tas­ta.

– Om­pe­len tääl­lä maa­nan­tai­sin, tiis­tai­sin, tors­tai­sin ja per­jan­tai­sin, hän ker­too. Vä­lil­lä töi­tä riit­tää myös kes­ki­vii­kol­le ja lau­an­tail­le.

Per­heen lap­set – De­ni­se, Ma­xim ja Ey­ram – ovat jo ai­kui­sia. Ko­to­na An­toi­net­ten kans­sa asuu per­heen us­ko­vai­nen isä Ana­ni. Ana­ni on am­ma­til­taan opet­ta­ja. Van­him­mal­la lap­sel­la, De­ni­sel­lä, on yk­si ty­tär.

Per­he on ol­lut us­ko­mas­sa jo pit­kään. Per­heen isä sai us­kon lah­jan en­sim­mäi­se­nä yli kak­si­kym­men­tä vuot­ta sit­ten, ja sen jäl­keen myös An­toi­net­te sai kuul­la ja us­koa evan­ke­liu­min ar­mo­sa­no­man.

– Kun sain pa­ran­nuk­sen ar­mon, moni asia elä­mäs­sä­ni muut­tui. Syn­tien an­teek­si­an­ta­muk­sen sa­no­ma on mi­nul­le hy­vin ra­kas. Se on aut­ta­nut mi­nua huo­leh­ti­maan lap­sis­ta­ni ja tuo­nut elä­mää­ni val­ta­vas­ti on­nea, hän ker­too.

Van­hem­mat kut­su­vat lap­si­aan yhä seu­roi­hin ja ru­koi­le­vat hei­dän puo­les­taan.

– Ru­koi­len las­te­ni puo­les­ta, et­tä he säi­lyi­si­vät us­kos­sa tai löy­täi­si­vät tien­sä ta­kai­sin Ju­ma­lan val­ta­kun­taan. Mo­lem­mat ru­kouk­set ovat tär­kei­tä.

Antoinetten perhe LLC:n Voice of Zion -lehdessä vuonna 2004

Mariellen Talke

Ko­din ope­tuk­ses­sa on ko­ros­tet­tu myös van­hem­pien kun­ni­oit­ta­mis­ta. To­gos­sa van­hem­mil­la on ar­vos­tet­tu ase­ma.

– Van­hem­pi­na voim­me oh­ja­ta lap­sia sii­nä, mi­hin he aset­ta­vat jal­kan­sa, kun olem­me it­se ko­lun­neet mo­nia pol­ku­ja. Saam­me van­hem­mil­tam­me ar­vok­kai­ta op­pe­ja elä­mään. Meil­lä on ai­na opit­ta­vaa van­hem­mil­tam­me. Olen on­nel­li­nen las­te­ni puo­les­ta, kun he on­nis­tu­vat omas­sa elä­mäs­sään ja löy­tä­vät oman pol­kun­sa. Us­ko­vai­se­na pol­kua on tur­val­lis­ta kul­kea.

Antoinette Adegnon ja hänen aviopuolisonsa Anani Lomén kirkon edustalla.

Mariellen Talke

Sun­nun­tai­seu­rat ovat An­toi­net­tel­le vii­kon ko­ho­koh­ta, het­ki jol­loin ar­jen kii­reet py­säh­ty­vät ja mie­li saa le­von. Eri­tyi­ses­ti juh­la­py­hät, ku­ten jou­lu ja pää­si­äi­nen, luo­vat läm­pi­män ja yh­tei­söl­li­sen tun­nel­man Lo­men rau­ha­nyh­dis­tyk­sel­lä.

– Tois­ten us­ko­vais­ten tuki on meil­le tär­ke­ää. Kun elä­mäs­säm­me on haas­tei­ta, pu­hu­jat saat­ta­vat tul­la vie­rai­le­maan luo­nam­me. Myös lä­he­tys­työ on meil­le ar­vo­kas­ta, ja toi­von, et­tä se jat­kuu tu­le­vai­suu­des­sa­kin. Yh­tei­nen us­ko kan­taa.

An­toi­net­ten lem­pi­lau­lu on pai­kal­li­sen lau­lu- ja vir­si­kir­jan nu­me­ro 116. Lau­lun sa­nat ovat saa­neet vai­kut­tei­ta Psal­mi 23 sa­nois­ta: ”Her­ra on mi­nun pai­me­ne­ni”. Lau­lu on kään­nös eng­lan­nin­kie­li­ses­tä vir­res­tä Sa­vi­or, Like a Shep­herd Lead Us.

Ewen kie­lel­lä lau­lun en­sim­mäi­nen sä­keis­tö kuu­luu näin:

"Dela alekplô­la ny­uie kplô mi / Dzra mi do de wó lôlõ me / Nyi mi le wó la­nyi fe dama / Nadz­ra nô fe dodi na mi / Ye­su ya­y­ratô ya­y­ratô / Woe fle mi tôwoe mie­nye / Ye­su ya­y­ratô ya­y­ratô / Woe fle mi tôwoe mie­nye."

Te­ko­ä­lyn kään­nös sa­nois­ta: "Va­pah­ta­ja, pai­men hyvä, joh­da mei­tä hel­lään hoi­vaa­si me tur­vaam­me. Vih­reil­le lai­tu­mil­le mei­dät vie, suo­jan meil­le, Her­ra, val­mis­tat. Siu­nat­tu Jee­sus, siu­nat­tu Jee­sus, sinä omik­se­si lu­nas­tit, siu­nat­tu Jee­sus, siu­nat­tu Jee­sus, sinä omik­se­si lu­nas­tit."

Kä­ve­lem­me ta­kai­sin ulos. Om­pe­lu­ko­neen su­ri­na jää soi­maan taus­tal­le.