JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Kuormittavaa syyllisyyttä tunnistamassa

7.3.2022 6.00

Juttua muokattu:

4.3. 11:26
2022030411260720220307060000

Riik­ka Lin­nan­mä­ki

Liika syyllisyys voi tuoda elämää painavia varjoja.

Liika syyllisyys voi tuoda elämää painavia varjoja.

Riikka Linnanmäki


Kuin­ka­han mo­nes­ta asi­as­ta sitä ko­kee­kaan syyl­li­syyt­tä? Tun­tuu, et­tä ny­kyi­sin pai­neet ovat kas­va­neet, vaik­ka elä­mä on mo­nil­ta osin hel­pot­tu­nut ja omaa ai­kaa­kin on enem­män kuin vaik­ka 50 vuot­ta sit­ten.

Mikä si­nul­la lau­kai­see syyl­li­syy­den tun­teen? Mi­nun syyl­li­syy­den tun­tee­ni he­rää­vät, jos tie­dän teh­nee­ni huo­nos­ti tois­ta koh­taan. Mi­nul­le on tär­ke­ää, et­tä pää­si­sin sit­ten käy­mään asi­aa läpi ja par­haas­sa ta­pauk­ses­sa op­pi­maan en­si ker­taa var­ten.

Luin syyl­li­syy­des­tä hie­man Nyy­ti ry:n si­vuil­ta. Siel­lä ter­vees­ti il­me­ne­vän syyl­li­syy­den ku­vat­tiin liit­ty­vän te­koi­hin, ja ar­vo­jen vas­tais­ten te­ko­jen seu­rauk­se­na voi ky­sei­sen asi­an koh­dal­la ko­kea it­sen­sä ne­ga­tii­vi­ses­ti.

Lii­an ja tur­han syyl­li­syy­den kan­ta­mi­ses­ta ener­gi­aa ja voi­ma­va­ro­ja me­nee huk­kaan. Poh­din­kin, et­tä jos syyl­li­syyt­tä ko­kee lä­hes koko ajan, se muut­tuu hel­pos­ti it­se­sää­lin kal­tai­sek­si, ei­kä sii­nä ole enää muu­tos­voi­maa mah­dol­lis­ta­vaa ener­gi­aa. Lii­al­li­sen syyl­li­syy­den tun­nis­taa sii­tä, et­tä syyl­li­syyt­tä tun­tee lä­hes kai­kes­ta ja koko ajan; ih­mi­nen miet­tii lä­hes koko ajan mitä on teh­nyt vää­rin tai jät­tä­nyt te­ke­mät­tä tai ko­kee jat­ku­vaa riit­tä­mät­tö­myy­den tun­net­ta (Nyy­ti ry 2022).

It­se muis­tan, mi­ten nuo­ruu­des­sa omaan it­seen kes­kit­tyi ai­ka pal­jon, ja tut­ki­muk­sis­sa­kin on il­men­nyt, et­tä 12–14-vuo­ti­ail­la ty­töil­lä it­se­tun­to on ma­ta­lim­mil­laan (El­li­lä, Tii­na 2020). Ke­hu­mi­nen ja ar­mol­li­suus, mut­ta myös se, et­tä ar­vos­taa myös it­se­ään, ovat var­mas­ti pa­ras­ta lää­ket­tä huo­nol­le it­se­tun­nol­le ja lii­al­li­sel­le syyl­li­syy­del­le.

Jos­kus ih­mis­suh­teis­sa­ni on käy­nyt niin, et­tei toi­nen osa­puo­li ole ol­lut val­mis kes­kus­te­le­maan konf­lik­ti­ti­lan­tees­ta. Syyl­li­syy­den tun­tees­ta­kin on sen vuok­si ol­lut vai­ke­am­pi pääs­tä yli. Ti­lan­net­ta on täy­ty­nyt pyö­ri­tel­lä vain omal­ta kan­nal­ta joi­den­kin lä­heis­ten tai am­mat­ti­aut­ta­jan kans­sa. Ti­lan­net­ta ul­ko­puo­li­sen kans­sa ref­lek­toi­des­sa ym­mär­rän usein, et­tä läh­tö­koh­ta­ni ja tar­koi­tus­pe­rä­ni ovat ol­leet hy­vät, mut­ta ai­na se ei ole näyt­täy­ty­nyt toi­sel­le si­ten. Ai­na en ole ky­en­nyt il­mai­se­maan asi­aa­ni ko­vin hy­vin. Sen vuok­si nä­en­kin kes­kus­te­lu­yh­tey­den säi­lyt­tä­mi­sen tär­ke­ä­nä ih­mis­suh­tei­den hoi­ta­ja­na, jot­ta ym­mär­rys ih­mis­ten vä­lil­lä voi­si kas­vaa.

Vas­toin ole­tus­ta­ni lii­al­lis­ta syyl­li­syyt­tä po­te­val­le an­teek­si­an­to ei vält­tä­mät­tä ole­kaan pa­ras lää­ke; se voi vah­vis­taa huo­nom­muu­den ja ar­vot­to­muu­den tun­tei­ta. Olen it­se­kin ko­ke­nut, rau­haan ja so­puun kun lo­pul­ta ha­lu­ai­sin pääs­tä, et­tä on tun­tu­nut nu­rin­ku­ri­sel­ta, et­tä olen ”jou­tu­nut” it­se pyy­tä­mään an­teek­si, vaik­ka läh­tö­koh­tai­ses­ti olen it­se ko­ke­nut tul­lee­ni lou­ka­tuk­si. Lo­pul­ta ti­lan­ne on usein kään­ty­nyt myös niin toi­mies­sa par­hain päin: kun on halu men­nä ar­mo edel­lä, asi­at lok­sah­ta­vat hel­pom­min oi­kei­siin mit­ta­suh­tei­siin.

Mis­tä lii­al­li­nen syyl­li­syys sit­ten kum­pu­aa? Nyy­ti ry:n si­vul­ta il­me­nee, et­tä jos esi­mer­kik­si lap­se­na vi­han tun­tei­ta ei ol­la tu­et­tu tai sal­lit­tu, voi lii­an syyl­li­syy­den kans­sa ol­la on­gel­mia ai­kui­se­na. Hy­lä­tyk­si tu­le­mi­sen ko­ke­muk­set ja van­hem­pien mi­tä­töi­vä ja syyl­lis­tä­vä kas­va­tus­ta­pa voi­vat ihan ym­mär­ret­tä­väs­ti ai­heut­taa vää­rän­lai­sen syy–seu­raus-kä­si­tyk­sen it­ses­tä: olen huo­no, vika on mi­nus­sa, mitä tein vää­rin? It­seä syyt­te­le­vä elä­mä al­kaa var­mas­ti tun­tua ras­kaal­ta ja ku­lut­ta­val­ta.

Ku­kaan ih­mi­nen ei ole ereh­ty­mä­tön. Men­nei­syy­den taa­kat, vää­rät us­ko­muk­set ja en­nak­ko­kä­si­tyk­set voi­vat ol­la tiu­kas­sa tai it­seä oh­jaa­via lai­na­lai­suuk­sia ei tun­nis­ta. Vää­rät en­nak­ko­kä­si­tyk­set es­tä­vät uu­den op­pi­mi­sen. Sen vuok­si oli­si­kin tär­keä op­pia tun­nis­ta­maan omia vää­ris­ty­nei­tä en­nak­ko­kä­si­tyk­siä sii­tä, mis­tä esi­mer­kik­si omien us­ko­mus­ten mu­kaan tu­lee ko­kea syyl­li­syyt­tä tai ot­taa pai­nei­ta. Tätä oman toi­min­nan ja ar­vo­jen vä­lis­tä tar­kas­te­lua on hyvä teh­dä ai­ka ajoin, jot­ta ai­kaa ja ener­gi­aa jää oi­ke­as­ti it­sel­le tär­keil­le asi­oil­le. Lo­pul­ta to­del­la tär­kei­tä asi­oi­ta on vain vä­hän.


Läh­teet:

El­li­lä Tii­na, Aa­mu­leh­ti 20.7.2020. Las­tenp­sy­ki­at­ri Rai­sa Cac­ci­a­to­re an­taa van­hem­mil­le ko­ti­läk­syn: ”On yk­si erit­täin te­ho­kas tapa saa­da lap­sel­le hyvä it­se­tun­to” https://www.aa­mu­leh­ti.fi/ih­mi­set/art-2000007320181.html

Nyy­ti ry 2022. Lii­al­li­nen syyl­li­syys ra­joit­taa elä­mää. https://www.nyy­ti.fi/opis­ke­li­joil­le/opi-ela­man­tai­toa/tun­teet/syyl­li­syys/

RiikkaLinnanmäki
Olen kolmikymppinen äiti, puoliso ja kirjallisuuden opiskelija. Olen lähtöisin Pohjois-Suomesta, mutta olemme asuneet jo kolme vuotta Tampereella. Minua kiinnostavat ihmissuhteet, psykologiset näkökulmat, vanhemmuus, ihmisoikeuskysymykset ja tasa-arvo. Perhe, luonto, taiteilu ja kohtuullisen terveelliset elämäntavat ovat minulle tärkeitä. Palaan ajatuksissani usein pieniltä tuntuviin hetkiin. Ne muistuttavat voimia tuoneista asioista. Toivon, että otat rohkeasti yhteyttä sähköpostiini riikkak92@hotmail.com.