Tar­ja Kor­ri

Maa­lis­kuun lo­pul­la jär­jes­tet­tiin Sii­ka­tör­män lei­ri­kes­kuk­ses­sa kurs­si SRK:n vies­tin­nän eri ryh­mil­le. Mu­ka­na oli­vat pod­cas­tien ja Kuu­le-so­vel­luk­sen työ­ryh­mät, Las­ten­po­lun kir­joit­ta­jat ja ku­vit­ta­jat sekä verk­ko­leh­den blo­gis­tit. Sa­maan ai­kaan pai­kal­la oli myös avi­o­puo­li­so- ja las­ten­lei­rien vä­keä.

Per­jan­tai-il­ta al­koi ruo­kai­lul­la ja yh­tei­sel­lä al­ku­har­tau­del­la. Kun tur­val­li­suu­soh­jeet ja ylei­set sään­nöt oli käy­ty yh­des­sä läpi, lei­ri­läi­set ja­kau­tui­vat omiin ryh­miin­sä.

Päi­vä­mie­hen pää­toi­mit­ta­ja Har­ri Vä­hä­jylk­kä ker­toi kuu­lu­mi­sia vies­tin­nän sa­ral­ta. Päi­vä­mies-leh­den pa­pe­ri­ver­si­on li­säk­si sil­lä on tu­han­sia lu­ki­joi­ta ne­tis­sä. Las­ten pol­ku on Suo­men laa­ja­le­vik­ki­sin las­ten­leh­ti. Yk­si toi­mit­ta­jis­ta ker­toi usein ih­met­te­le­vän­sä sitä, mi­ten leh­ti saa­daan viik­ko toi­sen­sa jäl­keen teh­tyä lä­hes ko­ko­naan va­paa­eh­tois­ten toi­mes­ta. Myös blo­gi­kir­joi­tuk­set syn­ty­vät va­paa­eh­tois­työ­nä.

Eh­dim­me per­jan­tai-il­lan ja lau­an­tain ai­ka­na kes­kus­tel­la pai­kal­le pääs­sei­den blo­gis­tien kans­sa kir­joit­ta­mi­seen liit­ty­vis­tä asi­ois­ta. Huo­ma­sim­me, et­tä mo­nel­la meis­tä oli sa­man­lai­sia ko­ke­muk­sia. "Teks­ti­kiu­sauk­si­a­kin" oli ol­lut use­am­mal­la. Jos­kus ai­he löy­tyy hel­pos­ti, ja teks­ti on no­pe­as­ti kir­joi­tet­tu. Jos­kus taas tun­tuu, et­tä pa­lau­tus­päi­vä lä­hes­tyy ko­vaa vauh­tia ei­kä mie­les­sä ole mi­tään mis­tä kir­joit­taa.

Lau­an­tai­na yk­si teh­tä­vä oli ana­ly­soi­da jon­kun pai­kal­la ole­van blo­gis­tin kir­joi­tus. Oli yh­tä jän­nit­tä­vää sekä an­taa et­tä ot­taa vas­taan pa­lau­tet­ta. Toi­nen teh­tä­vä oli kir­joit­taa jos­ta­kin esi­nees­tä. Ai­kaa oli kym­me­nen mi­nuut­tia, ja teks­ti piti kir­joit­taa niin, et­tei esi­neen ni­meä mai­ni­ta ol­len­kaan ja muut saa­vat ar­va­ta, mikä esi­ne on ky­sees­sä. Mie­li­ku­vi­tus pää­si hy­vin val­loil­leen täs­sä teh­tä­väs­sä.

Avi­o­puo­li­so­lei­ri­läi­sil­lä oli ryh­mä­työ­tä, alus­tuk­sia, ul­koi­lua ja va­paa­ta seu­rus­te­lua. Em­me eh­ti­neet juu­ri näh­dä mui­ta lei­ri­läi­siä, kun ruo­kai­lut­kin oli por­ras­tet­tu eri ai­kaan. Yh­del­lä ruo­kai­lul­la olim­me vie­lä syö­mäs­sä, kun myös avi­o­puo­li­so­lei­rin vä­keä al­koi tul­la syö­mään. En muis­ta tark­kaa sa­naa, mitä pöy­tä­to­ve­ri­ni sa­noi heis­tä, mut­ta jo­tain sel­lais­ta, et­tä hei­dän mu­ka­naan tuli har­ras tun­nel­ma. Koin sen it­se­kin. So­pi­via sa­no­ja oli­si­vat ol­leet myös rau­ha, le­vol­li­suus ja tyy­neys. Heil­lä oli juu­ri ol­lut alus­tus ja sii­hen liit­ty­vä kes­kus­te­lu. He myös lau­loi­vat pal­jon.

Las­ten­lei­ri­läi­set oli­vat pää­o­sin eri ra­ken­nuk­ses­sa, mut­ta he osal­lis­tui­vat yh­tei­siin har­taus­het­kiin. Oli ilo kuun­nel­la hei­dän lau­la­mis­taan. Ki­os­ki­jo­no ruo­kai­lun jäl­keen, mo­nen­lai­set pe­lit ja lei­kit sekä ul­koi­lu kuu­lu­vat las­ten­lei­riin raa­mat­tu­tun­tien li­säk­si. Lap­sis­sa nä­kyi ja kuu­lui ilo ja rie­mu.

Yk­si ih­me­tyk­sen ja ilon ai­he on se, mi­ten pal­jon eri­lai­sia va­paa­eh­toi­sia oli tuon­kin vii­kon­lo­pun ai­ka­na te­ke­mäs­sä Ju­ma­lan val­ta­kun­nan työ­tä. Las­ten­lei­rin ve­tä­ji­nä oli nuo­ret pa­ris­kun­nat ja iso­set. Avi­o­puo­li­soi­den pie­nil­le lap­sil­le oli las­ten­hoi­ta­jia, ja lei­ri­vä­en ruok­ki­mi­seen oli keit­ti­öl­lä suu­ri jouk­ko työn­te­ki­jöi­tä. Kaik­ki näyt­ti­vät te­ke­vän työ­tä iloi­sel­la mie­lel­lä.

Omal­ta osal­ta­ni olin tyy­ty­väi­nen kurs­siin ja sii­hen, et­tä tuli läh­det­tyä mu­kaan. Sen li­säk­si, et­tä saim­me neu­vo­ja teks­tien kir­joit­ta­mi­seen, sai näh­dä kas­vo­tus­ten mui­ta blo­gis­te­ja. Kurs­si oli mu­ka­va pi­ris­tys yk­si­näi­seen kir­joi­tus­työ­hön. Oli mu­ka­va näh­dä myös oma yh­teys­hen­ki­löm­me ja muu­ta toi­mi­tuk­sen vä­keä. Toi­mit­ta­jil­la on vaa­ti­va ja jos­kus vai­ke­a­kin työ. He kor­jai­le­vat kie­li­op­pi­vir­hei­tä ja miet­ti­vät yh­des­sä kir­joit­ta­jien kans­sa, et­tä teks­ti on jul­kai­su­kel­poi­nen.

Per­jan­tai-il­lan yh­tei­ses­sä aloi­tus­pa­la­ve­ris­sa mie­tim­me, mil­lais­ta vies­tiä viem­me ja ke­nel­le. Lu­ki­joi­ta ja kuun­te­li­joi­ta voi ol­la ne­tin vä­li­tyk­sel­lä ym­pä­ri maa­il­maa. To­te­sim­me, et­tä em­me ole vie­mäs­sä omaa vies­ti­äm­me, vaan sitä sa­maa vies­tiä, jon­ka en­ke­lit il­moit­ti­vat jou­lu­yö­nä pai­me­nil­le: "Teil­le on syn­ty­nyt Va­pah­ta­ja." Tätä vies­tiä on ilo vie­dä eteen­päin.