Tarja Korri
Olen maininnut blogini esittelytekstissä muutaman itselleni tärkeän asian. Ensimmäisenä on koti. Koti on minulle rakas paikka ja sinne on aina hyvä palata. Vaikka reissussa ja lomillakin on mukava käydä, kyllä kotona on silti kaikkein parasta olla. Myös kotiseutu on tärkeä. Olen asunut yhden vuoden elämästäni toisella paikkakunnalla ja silloinkin oli ikävä kotiseudulle.
Olemme asuneet nykyisessä kodissamme yli 30 vuotta; se on suurin osa omasta elämästäni. Tämän kodin seinien sisäpuolella on koettu paljon iloa ja surua, vietetty monenlaisia juhlia ja pidetty seuroja. Nyt lapsistamme suurin osa on jo muuttanut pois ja huoneita alkaa olla tyhjillään. Joskus tulee aika luopua tästä kodista ja etsiä pienempää. Uskon kuitenkin, että koti on siellä, missä läheiset ovat. Siellä, missä on avoimet ovet lapsille, heidän ystävilleen ja perheilleen ja kaikille heille, jotka haluavat meillä vierailla.
Suurin osa työvuosistanikin on kulunut kotona. Yrittäjyys ja iso perhe oli helpoin ratkaista niin, että minä olen kotona lasten kanssa ja hoidan oman osuuteni yrityksen asioista kotoa käsin. Kirjanpitoasiat, vakuutusten ja monenlaisten sopimusten hoitaminen ei vaadi työpaikalla oloa. Välillä voi leipoa kahvitauolle tarjottavaa tai korjata haalareita. Lisäksi on tietysti kauppareissuja ja siivoustyötä. Parasta tässä kokonaisuudessa on se, että aikataulut voi enimmäkseen määritellä itse.
Seuraavakin mainitsemani tärkeä asia tapahtuu enimmäkseen kotona; teen paljon käsitöitä kutomalla, virkkaamalla ja vähän myös ompelemalla. Olin kahtena vuonna ompelupiirissä, ja sekin oli hyvin antoisaa. Tänä syksynä kuitenkin tuntui, että minulla on mielessä niin monta työtä, mitä voi tehdä kotona, että jätin ompelupiirin väliin.
Käsityöt menevät suurimmaksi osaksi lahjoina eteenpäin. Villapuseroita, sukkia, peittoja ja muita käsitöitä on valmistunut paljon. Nautin käsitöiden tekemisestä, ja niitä tehdessä ajatus on usein sen saajassa. On palkitsevaa nähdä, että annettu lahja on käytössä ja mieluinen. Ensimmäiseen tekemääni villapuseroon olen jo kerran uusinut hihat, kun ne olivat kovassa käytössä menneet rikki. Kasvavan pojan toive olisi, että kolme vuotta käytössä ollutta puseroa saataisiin vieläkin kasvatettua jotenkin.
Jos joskus käy niin, ettei lähipiirissäni ole enää käsitöilleni tarvetta, hyviä kohteita ovat hyväntekeväisyys tai myyjäiset. Joskus olen kutonut keräykseen, joka oli järjestetty vanhainkodissa oleville ihmisille. Seurakunnassamme on ollut jo useamman vuoden ajan tapana viedä kastekotiin vauvalle sukat, ja nyt jaettiin myös 7-luokkalaisille vapaaehtoisten kutomat sukat.
Kolmas esittelytekstissä mainitsemani asia on ystävät. Koska olen siitä asiasta jo useammassa blogissa kirjoittanut ja vaikka se olisi sen arvoista tälläkin kertaa, jätän sen nyt väliin.
Asia, jota en maininnut esittelytekstissäni, mutta joka on minulle elämässäni tärkein, on usko. Se on sellainen asia, jota ei koko ajan arkisessa elämässä ajattele, mutta se vaikuttaa lähes kaikkiin valintoihini. Joskus on ollut tilanne, missä uskoa on ollut vaikea tuoda esille. Sitten onkin jossain vaiheessa huomannut, että kyllä toiset ovat uskoni tainneet jo huomatakin. Usko on samalla sekä näkymättömissä että kuitenkin nähtävissä. Se on ihmeellinen lahja, jota en haluaisi kadottaa.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys