Sen huomaa joka aamu astuessaan kotiovesta ulos. Sen tervehdyttävä vaikutus leviää koko kehoon ja saa väsyneemmänkin mielen iloiseksi. Mikä ihmeellinen valo! Aamu aamulta nouseminen on taas helpompaa ja helpompaa. Kevät tulee ja kohisten.
Kulunut talvi ei Etelä-Suomessa ole oikeastaan ollut edes mikään talvi, pitkittynyt syksy voisi olla sopivampi nimi tälle ajanjaksolle. Tänä vuonna talvi on kuulunut niihin vuosikymmenten leudoimpiin ja sen kyllä huomaa. En muista palelleeni juuri kertaakaan pakkasen vuoksi. Toki iälläkin on merkitystä, pipon voi huoletta vetää päähänsä jos paleltaa eikä siinä ole enää mitään noloa. Jos on sitten koskaan ollutkaan.
Muutaman viikon päästä kristikunta viettää suurinta vuotuista juhlaansa. Pääsiäisen viesteissä kulkevat vahvasti rinnakkain suru, hämmennys ja ilo. Pääsiäisperinteiden kirjossa kristillisillä symboleilla on harvinaisen vahva vaikutus. Niin rairuoho, pajunoksat, pääsiäismunat kuin lampaatkin ovat kaikki kristillisiä symboleita vaikka se nykyihmistä saattaa hämmentääkin. Koululaisille näiden asioiden valaiseminen on jokavuotista työtä, sillä uskonnonopetuksen merkityksen perusteleminen on varsinkin isommille oppilaille erittäin tärkeää. Nykypäivää on vaikeaa ymmärtää, jos ei tunne historiaa tai oman kulttuuriympäristönsä uskonnollista taustaa – vaikka ei olisi itse siihen sitoutunutkaan.
Pääsiäisperinteet ovat mielenkiintoisia ja vaihtelevat suuresti ympäri Suomen. Sekularisoituminen näkyy pääsiäisperinteissä, kun pienet noidat käyvät virpomassa ihmisiä pajunoksilla. Historiallisesti virpominen ja pääsiäisnoidat ovat kuitenkin vastakkaisia ilmiöitä. Alun perin virpominen on liittynyt itäsuomalaiseen ortodoksiseen kristillisyyteen ja se on merkinnyt siunauksen toivottamista ja pahan karkottamista. Virpomisoksat ovat kuvanneet palmunlehviä, joilla ihmiset palmusunnuntaina tervehtivät Jeesusta. Joissakin kirkoissa on ollut myös tapana siunata virpomisoksia messun yhteydessä. Noidaksi pukeutuminen taas liittyy länsisuomalaiseen pääsiäisnoitaperinteeseen.
Omiin pääsiäisperinteisiini on lapsuudesta saakka kuulunut vahvasti Bachin musiikki. Tänä pääsiäisenä pääsen seuraamaan Jeesuksen elämän viimeisiä vaiheita Johannes-passion kautta. Bachin mestarilillinen kädenjälki näkyy passioissa raamatuntekstien tarkkana musiikillisena visualisointina, jossa myös hiljaisuudella ja tauolla on tarkka merkitys. Kun kukko on laulanut kolmesti, laulaa evankelista musiikillisin kuvioin ikään kuin itkien Pietarin mukana. Surun ja synkkyyden yllä leijuu koko ajan toivonsäde, jota ylläpitävät rauhoittavat koraalit ja herkät aariat. Laulajaa Bach ei päästä helpolla. Passioiden sävykirjo vaihtelee herkästä vahvaan draamaan, ja hengityspaikkoja ei juurikaan ole. Toisaalta rapea saksankielinen tekstitys auttaa laulajaa löytämään lauluunsa oikeita sävyjä kotoista suomen kieltämme helpommin. Suomen tuska-sana maistuu huomattavasti laimeammalta kuin saksan schmerz.
Pääsiäisruokien maut ja tuoksut ovat itselleni myös tärkeä osa pääsiäistä. Muistan jo lapsuudesta paistetun lampaan tuoksun, joka leijui keittiöstä pääsiäisaamuna herääjän nenään. Mignon-munia voisin syödä helposti ympäri vuoden ja totaalisesti olinkin hämmästynyt, kun naapurin rouva kertoi, ettei ole koskaan edes maistanut tuota herkkua. Yhtä hämmästynyt olin mennessäni ensimmäistä kertaa anoppilaan pääsiäisenviettoon. Anoppilan perinteisiin ei kuulunut nimittäin lainkaan Pasha. Siis että oikeasti, ei koskaan!
Jotta moinen kohtalo ei toistuisi kenenkään toisen vävykokelaan elämässä, tarjoan blogini lukijoille nyt mahdollisuuden tarttua pashamuottiin. Ohjettani olen testannut lapsillani, eli sen pitäisi soveltua vaativampaankin suuhun. Oikeaan pashaan ei perinteisesti keksipohja kuulu, mutta saat siitä hauskaa vaihtelua. Pohjan voit halutessasi jättää myös pois. Ja vaikka ohjeessa onkin rahkaa ja voita ei pääsiäisenä ole tarkoitus karpata. Onhan paastonaika päättynyt, on valoisan juhlan ja juhlaruoan aika. Perinteet kunniaan: pääsiäinen tulla saa!
Artun hedelmäinen Pasha
2 dl kuohukermaa
100 g voita
1 dl sokeria
1 keltuainen
250 g rahkaa
3 tl vaniljasokeria
2 rkl sitruunanmehua
½ sitruunan raastettu kuori
1 dl rusinoita
1 dl mandariininlohkoja
½ säilyketölkkiä mangoviipaleita
Pohja:
120 g valitsemiasi keksejä
50 g sulatettua voita
Lisäksi pashamuotti tai kahvisuodatin tai tiheäreikäinen lävikkö
Tee näin:
1. Vaahdota kerma.
2. Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja sokeri. Yhdistä voisokerivaahtoon rahka, keltuainen, vaniljasokeri, sitruunanmehu ja -kuoriraaste, hedelmät ja kermavaahto.
3. Kastele harso lämpimällä vedellä ja kierrä kuivaksi. Vuoraa valitsemasi pashamuotti harsolla. Lusikoi pashamassa muottiin ja peitä pasha lopulla harsolla. Massaa tulee reilusti, joten saat halutessasi tehtyä useamman pashan.
4. Laita pashamuotti lautaselle, paina toinen lautanen painoksi harson päälle ja jätä pasha valumaan seuraavaan päivään jääkaappiin.
5. Murskaa keksit monitoimikoneessa. Sekoita sulatettu voi keksimurujen joukkoon. Raota pashamuotin päältä harsoa ja painele keksit varovasti pohjaksi paikoilleen. Anna pohjan tekeytyä muutama tunti.
6. Kumoa pasha tarjoiluvadille ja koristele haluamallasi tavalla.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys