Vaula Eskeli
Olemme eläneet kuluneiden viikkojen aikana epävarmuuden aikaa seuratessamme nykyistä maailmantilannetta. Välillä uutiset sodan kauhuista ovat jääneet pyörimään mieleen illalla ennen nukahtamista. Moni miettii samalla oman elämänsä turvaa kaiken epävarmuuden keskellä.
Lukemattomat ihmiset ovat osoittaneet myötätuntoa kuullessaan sodan tapahtumista ja rukoilleet niiden puolesta, jotka nyt kärsivät. Usein rukoillessa tuntuu, että ei löydy oikeita sanoja. Tuollaisessa tilanteessa kuulin luettuna Daavidin Psalmin (Ps. 31). Lukija kehotti tutustumaan Psalmiin ja lukemaan sitä. Hänen mukaansa monet ukrainalaiset lukevat kyseistä Psalmia päivittäin rukouksena tämän hetkisessä elämäntilanteessaan.
Vaula Eskeli
Olen kuunnellut usein radiosta runo-ohjelmaa Tämän runon haluaisin kuulla. Samoin olen nauttinut Virtuaalikirkon Tästä virrestä en luovu -tallenteista. Siihen samaan sarjaan voisi hyvin lisätä myös osion ”Tästä Psalmista en luovu”.
Psalmien kirja on alkujaan kokoelma runoja ja lauluja. Ne jaotellaan aihepiirin mukaan hymneihin, opetus-, lohdutus-, kiitos-, rukous- ja valituspsalmeihin. Niissä avautuu koko ihmisen elämänkaari, pelot, häpeä, katumus, suru ja ilot. Ne voivat toimia väylänä myös tilanteissa, joissa sanat ovat hukassa. Monien tuttujen virsien syntyperä on lähtöisin Psalmeista.
Psalmi 31 puhuu siitä turvasta, joka on kaiken perustus ja kallio. Viime kesän Suviseurojen tunnuslauseena olivat tuon Psalmin sanat ”Herra sinuun minä turvaan”. Vaikka emme voineet kokoontua yhdelle koolle, ne välittivät sitä sanomaa, joka on vahva turva ja tuki kaikkina aikoina. Suviseurojen tunnuslauseet tahtovat painua unohduksiin pikkuhiljaa, mutta ainakin itsestäni tuntuu, että juuri tuo tunnuslause on tänä aikana ollut monen huulilla rukouksen tavoin.
Psalmin 31 sisältö tulee lähelle monesti siinä vaiheessa, kun se koskettaa juuri meneillään olevaa elämäntilannetta. Psalmin syvin merkitys nousee esiin jo sen ensimmäisistä jakeista, joista välittyy luottamus Jumalaan samanaikaisesti, kun pyydetään apua vaikeassa elämäntilanteessa:
”Herra, sinuun minä turvaan. Älä milloinkaan hylkää minua. Sinä olet vanhurskas, pelasta minut! Kuule minua, riennä avukseni! Ole minulle kallio, jonka suojaan saan paeta, vuorilinna, johon minut pelastat.” (Ps. 31:2–3.)
Tämä puhutteleva rukous, Daavidin Psalmi, on osoitus Psalmien rohkaisevasta sanomasta. Sen säkeistä voi löytää vahvistusta ja lohtua omalle uskolle.
Psalmia lukiessani päällimmäisinä jäivät mieleen juuri nuo sanat, jotka tulivat lähelle suviseuratunnuksessa. Psalmi kuvaa vahvasti ihmisen osaa maailmassa. Elämään kuuluu niin valoisia kuin raskaita ja tummiakin sävyjä. Turvattomuuden ja hädän keskellä meidän ei tarvitse kuitenkaan tukeutua omiin voimiimme, vaan saamme luottaa Jumalaan.
Kirkkovuoden ajankohdassa Psalmi 31 sijoittuu laskiaissunnuntaille. Sitä seuraavat paastonaika ja Jeesuksen vaellus kohti ristinkuolemaa. Vapahtaja on omalla kärsimisellään osoittanut ihmisille sen turvakallion, joka kestää, vaikka kaikki muu ympärillä murenee.
”Sinä olet minun kallioni ja pakopaikkani. Sinä johdatat ja ohjaat minua, sillä sinä olet minun Jumalani. Sinä päästät minut verkosta, jonka viholliset ovat virittäneet eteeni. Sinä olet minun turvani! Sinun käsiisi minä uskon henkeni. Herra, sinä lunastat minut vapaaksi, sinä uskollinen Jumala.” (Ps. 31:4–6.)
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys