JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Meille on syntynyt Vapahtaja

25.12.2021 6.00

Juttua muokattu:

21.12. 22:58
2021122122580120211225060000

Tuu­la Stång

Jou­lun herk­kien het­kien ää­rel­lä aja­tuk­se­ni et­siy­ty­vät mo­nes­ti pää­si­äi­sai­kaan. Sei­mes­sä ma­kaa­va lap­si, ih­mi­sek­si syn­ty­nyt Ju­ma­la, ris­til­lä kuol­lut ja ylös­nous­sut Va­pah­ta­ja on to­ti­sin­ta tot­ta ja us­kol­la vas­taan otet­ta­va tai­vaan lah­ja kai­kil­le ih­mi­sil­le, myös mi­nul­le. Mie­lee­ni nou­see Van­han ja Uu­den tes­ta­men­tin koh­tia, jois­sa jou­lun ja pää­si­äi­sen ajan ta­pah­tu­mis­ta kir­joi­te­taan.


Kak­si evan­ke­lis­to­jen ku­vaa­maa maa­il­man­his­to­ri­an mer­ki­tyk­sel­lis­tä yö­tä, täy­sin eri­lais­ta, mut­ta sit­ten­kin tii­viis­ti yh­teen liit­ty­vää:

“Sil­lä seu­dul­la oli pai­me­nia yöl­lä ul­ko­na var­ti­oi­mas­sa lau­maan­sa. Yh­täk­kiä hei­dän edes­sään sei­soi Her­ran en­ke­li, ja Her­ran kirk­kaus ym­pä­röi hei­dät.” (Luuk. 2:8–9.)

“Lau­let­tu­aan kii­tos­vir­ren he läh­ti­vät Öl­jy­mä­el­le. Sil­loin Jee­sus sa­noi heil­le: Tänä yö­nä te kaik­ki luo­vut­te mi­nus­ta, sil­lä on kir­joi­tet­tu: ’Minä lyön pai­me­nen maa­han, ja lau­man lam­paat jou­tu­vat ha­jal­le.’” (Matt. 26:30–31.)


Kak­si pro­feet­ta Je­sa­jan kir­jan lu­kua, niin eri­lais­ta, kui­ten­kin yh­teen kuu­lu­vaa, jou­lu­aa­mun ja pit­kä­per­jan­tain pro­fe­ti­at:

”Kan­sa, joka pi­mey­des­sä va­el­taa, nä­kee suu­ren va­lon. Niil­le, jot­ka asu­vat kuo­le­man var­jon maas­sa, lois­taa kirk­kaus. Sil­lä lap­si on syn­ty­nyt meil­le, poi­ka on an­net­tu meil­le. Hän kan­taa val­taa har­teil­laan, hä­nen ni­men­sä on Ih­meel­li­nen Neu­von­tuo­ja, Vä­ke­vä Ju­ma­la, Ian­kaik­ki­nen Isä, Rau­han Ruh­ti­nas.” (Jes. 9:2, 6.)

”Hyl­jek­sit­ty hän oli, ih­mis­ten tor­ju­ma, ki­pu­jen mies, sai­rau­den tut­ta­va, jos­ta kaik­ki kään­si­vät kat­seen­sa pois. Hal­vek­sit­tu hän oli, me em­me hän­tä mi­nään pi­tä­neet… Mut­ta Her­ra pani mei­dän kaik­kien syn­ti­ve­lan hä­nen kan­net­ta­vak­seen. Hän­tä pii­nat­tiin, ja hän alis­tui sii­hen, ei hän suu­tan­sa avan­nut. Kuin ka­rit­sa, joka teu­raak­si vie­dään, niin kuin lam­mas, joka on ää­ne­ti ke­rit­si­jän­sä edes­sä, ei hän­kään suu­tan­sa avan­nut.” (Jes. 53:3,6-7.)


Aluk­si pel­ko val­ta­si Bet­le­he­min pai­me­net. He ei­vät kui­ten­kaan la­maan­tu­neet suu­ren, Ju­ma­lal­le ylis­tys­tä lau­la­van tai­vaal­li­sen so­ta­jou­kon edes­sä, sil­lä he us­koi­vat en­ke­lin il­moi­tuk­sen.


Tämä ly­hyt teks­ti­ni on kol­mi­vuo­ti­sen blo­gi­tai­pa­lee­ni vii­mei­nen. Kii­tos hy­väs­tä seu­ras­ta! Kii­tos yh­tey­de­no­tois­ta!

Toi­von si­nul­le pai­men­ten rie­mua ja ke­vei­tä as­ke­lei­ta jou­lun to­del­li­sen sa­no­man ilah­dut­ta­ma­na: ”Nyt Bet­le­he­miin! Siel­lä me nä­em­me sen, mitä on ta­pah­tu­nut, sen, min­kä Her­ra meil­le il­moit­ti.” (Luuk. 2:15.)

TuulaStång
Olen syntyperäinen kainuulainen, kolmilapsisen pienviljelijäperheen tytär. Työkseni opetin ala-asteikäisiä lapsia Kainuun kunnissa ja pari vuotta muuallakin. Asun Kajaanissa kerrostalokodissa. Lapsuudenkotini maalla on toinen elämänympäristöni. Minulle voi lähettää sähköpostia osoitteeseen: tuula.stang(at)gmail.com
29.3.2024

Jeesus huusi kovalla äänellä: ”Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni.” Tämän sanottuaan hän henkäisi viimeisen kerran. Luuk. 23:46

Viikon kysymys