JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Sodan kaiut jälkipolville

15.12.2020 7.05

Juttua muokattu:

14.12. 19:58
2020121419584320201215070500

Kat­soim­me las­ten kans­sa pät­kiä vii­mei­sen Man­ner­hei­min ris­tin ri­ta­rin Tuo­mas Gerd­tin hau­ta­jai­sis­ta (28.11.2020). Hau­ta­jai­set oli­vat kun­ni­oi­tus­ta ja kii­tos­ta vä­lit­tä­vät. 

So­ti­las­pap­pi Il­po Par­vi­ai­sen tul­kin­ta Ve­te­raa­nin il­ta­huu­dos­ta oli kos­ket­ta­va. Sen sa­nat "ker­to­kaa las­ten­lap­sil­le lau­luin, him­me­tä ei muis­tot kos­kaan saa" ovat eri­tyi­sen pu­hut­te­le­vat. Sota-ai­kaa on tär­keä muis­tel­la, et­tem­me it­se tai et­tei­vät lap­sem­me pi­täi­si suo­ma­lais­ta hy­vin­voin­ti­val­ti­o­ta it­ses­tään­sel­vyy­te­nä.

Sota nä­kyy meis­sä jäl­ki­pol­vis­sa­kin. Sen­kin vuok­si so­das­ta on tär­keä pu­hua. Olin muu­ta­ma vuo­si sit­ten mie­len­kiin­toi­sel­la lu­en­nol­la, jon­ka nimi oli "So­dan kai­ut jäl­ki­pol­vil­le". Lu­en­noit­si­ja pu­hui sii­tä, mi­ten so­dan ko­ke­neet van­hem­pam­me siir­tä­vät so­tat­rau­man­sa mei­dän jäl­ki­pol­vien kan­net­ta­vak­si. Mart­ti Sii­ra­la on luo­nut taak­ka­siir­ty­mä-kä­sit­teen, jon­ka hän mää­rit­te­lee näin: ”Se, mikä ei tule yh­des­sä ja­e­tuk­si, tu­lee jon­kun kan­net­ta­vak­si – taak­ka­siir­ty­mäk­si.”

Suo­men tal­vi- ja jat­ko­so­dat ai­heut­ti­vat trau­mo­ja so­ti­lail­le, mut­ta myös les­keyt­tä, or­pout­ta, evak­kout­ta, siir­to­kar­ja­lai­suut­ta sekä so­ta­lap­suu­den muis­sa Poh­jois­mais­sa. Me suo­ma­lai­set työs­täm­me edel­leen tätä so­dan tun­ne­pe­rin­töä.

Taak­ka­siir­ty­mäs­sä on kyse vai­men­net­tu­jen ja työs­tä­mät­tö­mien trau­maat­tis­ten ko­ke­mus­ten siir­ty­mi­ses­tä pe­rin­tö­nä su­ku­pol­ves­ta toi­seen. Ih­mi­sen iden­ti­teet­ti, per­he, kult­tuu­ri ja yh­tei­söt ovat ra­ken­ta­neet si­sään­sä eri­lai­sia käy­tän­tö­jä, toi­min­ta­ta­po­ja, mer­ki­tyk­siä ja mer­ki­ty­syh­teyk­siä, jot­ka si­säl­tä­vät myös näi­tä työs­tä­mät­tö­miä tie­toi­sia ja tie­dos­ta­mat­to­mia trau­maat­ti­sia ko­ke­muk­sia. Ne sää­te­le­vät huo­maa­mat­tam­me ih­mis­ten si­säis­tä mie­len­maa­il­maa ja ul­koi­sia vuo­ro­vai­ku­tus­suh­tei­ta.

Lu­en­nol­la ver­rat­tiin so­das­ta pa­lan­nei­den koh­te­lua. Jos so­ti­las tuli ko­tiin jal­ka­puo­le­na, hän oli so­ta­san­ka­ri. Jos so­ti­las pa­la­si ko­tiin fyy­si­ses­ti va­hin­goit­tu­mat­to­ma­na, mut­ta hen­ki­ses­ti pa­la­si­na, hän­tä hal­vek­sut­tiin ja pil­kat­tiin. Mo­net upot­ti­vat mur­heen­sa al­ko­ho­liin. So­tat­rau­mois­ta vai­et­tiin, vaik­ka ne nä­kyi­vät pai­na­jai­si­na ja käy­tök­ses­sä.

Lap­sis­sa sota-ai­ka ai­heut­ti tur­vat­to­muu­den tun­net­ta. Ny­ky­tie­tä­myk­sen va­los­sa lap­sen pe­rus­tur­val­li­suu­den tun­ne ke­hit­tyy en­sim­mäis­ten ikä­vuo­sien ai­ka­na. Sota-ajan las­ten il­ta­toi­met ovat al­ka­neet sil­lä, et­tä lai­te­taan "Mo­lo­to­vin kar­tii­nit" kiin­ni, et­tei­vät pom­mi­ko­neet nä­ki­si ko­tia. Lo­pu­ton tur­vat­to­muu­den tun­ne saat­taa pur­kau­tua vuo­sien­kin myö­tä esi­mer­kik­si ma­sen­nuk­se­na.

Yle haas­tat­te­li nuor­ta su­ku­pol­vea täs­tä ai­hees­ta vuo­si sit­ten. So­ta­muis­tot ovat haa­lis­tu­neet, mut­ta sen seu­rauk­set nä­ky­vät edel­leen käy­tös­ta­poi­na, asen­tei­na ja hen­ki­si­nä taak­koi­na. Haas­tat­te­lun vas­tauk­sis­ta tuli esil­le vai­ke­ne­mi­nen ja pu­hu­mat­to­muus, ky­ke­ne­mät­tö­myys kä­si­tel­lä tun­tei­ta, an­ka­ruus ja ar­mot­to­muus heik­kout­ta koh­taan, tyt­tö­jen vas­tuu per­hees­tä lii­an nuo­ri­na sekä vah­vuu­teen sai­ras­tu­mi­nen.

Sota-ajas­ta­ko ovat pe­ru­ja ny­kyih­mis­ten suo­rit­ta­mis­pai­neet? Me edel­leen suo­ri­tam­me elä­määm­me ja täy­täm­me sen työl­lä kun­nes uu­vum­me. Me vaa­dim­me it­sel­täm­me ja lä­hei­sil­täm­me pär­jää­mis­tä, vaik­ka elä­mäs­sä oli­si han­ka­laa. Leh­det kir­joit­te­le­vat burn ou­tin ko­ke­neis­ta.

Ajat­te­len, et­tä so­das­ta pu­hu­mi­nen ei enää ole tabu. Nyt ai­kaa on ku­lu­nut jo tar­peek­si. Ve­te­raa­ne­ja ar­vos­te­taan ja kun­ni­oi­te­taan jul­ki­ses­ti, ku­ten vii­mei­sen Man­ner­hei­min ris­tin ri­ta­rin hau­ta­jai­set osoit­ti­vat. So­das­ta on jul­kais­tu usei­ta leh­tiä ja kir­jo­ja. Kir­jal­li­suu­del­la on tär­keä teh­tä­vä kan­sa­kun­nan muis­ti­na.

Tun­ne­taa­kois­ta voi­daan va­pau­tua, kun ne ha­vai­taan, tun­nis­te­taan ja ym­mär­re­tään, myös yh­tei­söl­li­ses­ti. Ja­et­tu­na trau­maat­ti­set ko­ke­muk­set tu­le­vat yh­tei­seen tie­toi­suu­teen. Sen kaut­ta nii­den vai­ku­tus hai­tal­li­si­na toi­min­ta­mal­lei­na pie­ne­nee ja ih­mi­sen ym­mär­rys omaa it­se­ään koh­taan laa­je­nee.

Vas­ta nel­jäs su­ku­pol­vi on so­ta­taa­kois­ta täy­sin va­paa. Se tar­koit­taa mi­nun lap­sen­lap­si­a­ni. Omien las­te­ni tie­tä­mys­tä voin li­sä­tä ker­to­mal­la heil­le muun mu­as­sa mum­mon Len­to-ni­mi­ses­tä suo­men­he­vo­ses­ta, joka oli so­das­sa. Osa­na tär­ke­ää muis­ta­mi­sen kult­tuu­ria on viet­tää it­se­näi­syys­päi­vää kiit­tä­mäl­lä Ju­ma­laa va­paas­ta isän­maas­ta.

Us­kon aar­ret­ta voim­me eri­tyi­ses­ti nos­taa esil­le ja ker­toa lap­sil­le, mi­ten us­ko on tuo­nut tur­vaa myös tais­te­lui­den kes­kel­lä. Us­kon lah­jaa ko­ros­ti myös kum­mi­se­tä­ni Ee­me­li kir­joit­ta­es­saan ko­tiin nuo­re­na so­ti­laa­na. Kir­je on päi­vät­ty: 22.9.1941 Rin­ta­mal­la.

”Tääl­lä sitä ol­laan Pet­ros­koin suun­nal­la. Tääl­lä on ol­lut mel­ko ko­via tais­te­lui­ta, mut­ta sii­nä­hän nuo on men­neet. Kyl­lä se on kal­lis asia, kun on us­kos­sa, ei tule sie­lun va­hin­kua vaik­ka sat­tuis kaa­tu­maan­kin. Ei tar­vih­te yh­tään mu­reh­tia, kun olem­me us­kos­sa."

Läh­teet:

Suo­ma­lai­set tei­nis­tä elä­ke­läi­seen ker­to­vat, mi­ten so­tien jäl­jet heis­sä yhä nä­ky­vät –"Me olem­me esi­van­hem­piem­me sum­ma". YLE 28.12.2020. Lu­et­tu 4.12.2020.

Sil­ta­la Pirk­ko (2016); Taak­ka­siir­ty­mä, trau­man siir­to yli su­ku­pol­vien, The­ra­peia-sää­tiö.

SuviMyllymäki
Kuudesta pojastaan ja neljästä tytöstään onnellinen "palijasjalakane raahelaine" vaimo. Terveyshallintotiedettä opiskeleva maailmanparantaja, joka voimaantuu ihanista ihmisistä ympärillään, uppoutuu hyviin kirjoihin ja sanoittaa joskus lasten laulut uusiksi. Haaveilee, että "olis kovasa kunnosa". Voit kertoa minulle ajatuksistasi, suvimy@gmail.com
SuviMyllymäki

Vuosi loppuu joulukuussa

15.12.2022 6.00
SuviMyllymäki

Kulutustottumukset – arvovalinta vai pakon sanelemaa?

12.10.2022 6.10
SuviMyllymäki

Erilaiset kuvaraamatut

17.9.2022 6.00
SuviMyllymäki

Lahjat käyttöön epävarmuuden kokemuksista huolimatta

15.8.2022 8.05
SuviMyllymäki

Paras kesä vuosiin

28.6.2022 6.00
SuviMyllymäki

Juurilla

18.5.2022 6.00
SuviMyllymäki

Reissun päällä

30.3.2022 6.00
SuviMyllymäki

Uskallusta aitouteen

23.2.2022 9.45
SuviMyllymäki

Jumalaan luottaen

13.1.2022 6.00
SuviMyllymäki

Joulukertomuksia

18.12.2021 7.30
SuviMyllymäki

Hengähdyksen hetkiä

12.11.2021 6.00
SuviMyllymäki

Tyytyväisyys on elämän onni

19.10.2021 6.00
SuviMyllymäki

Etätöissä

15.9.2021 7.00
SuviMyllymäki

Seuramatkalla

16.8.2021 7.05
SuviMyllymäki

Rippileirille

20.7.2021 8.00
SuviMyllymäki

Viherpeukaloinen

17.6.2021 7.05
SuviMyllymäki

Beautiful silmät

20.5.2021 9.20
SuviMyllymäki

Gradua vaille

16.4.2021 6.00
SuviMyllymäki

Kuningas Talvi

22.2.2021 8.40
SuviMyllymäki

Kuningas Talvi

21.2.2021 7.30
SuviMyllymäki

Isän perintö

12.1.2021 6.05
SuviMyllymäki

Ämpärillinen elävää vettä

16.10.2020 7.30
SuviMyllymäki

Marjanpoimimisviettiä rakentamassa

16.9.2020 6.00
SuviMyllymäki

Työtä ja lepoa sopivassa suhteessa

20.8.2020 8.20
SuviMyllymäki

Aikajana

14.7.2020 6.15
SuviMyllymäki

Omiensa joukossa

15.6.2020 9.20
SuviMyllymäki

”Äiti, enkö ookki mää ihana?”

22.5.2020 6.25
SuviMyllymäki

Vuoristoradassa

23.4.2020 6.45
SuviMyllymäki

Iloisesti eteenpäin

24.3.2020 6.45
SuviMyllymäki

Oi ystäväin

14.2.2020 6.00
SuviMyllymäki

Kirjoitussopukasta ihmisten ilmoille

8.1.2020 6.58
21.11.2024

Minä odotan Herraa kuin vartijat aamua, hartaammin kuin vartijat aamua. Ps. 130:6

Viikon kysymys