JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Joulun lahjat

5.12.2022 6.00

Juttua muokattu:

2.12. 11:42
2022120211424220221205060000

Pau­li Määt­tä

Jou­lu­lah­jo­jen an­ta­mi­nen on iki­ai­kai­nen pe­rin­ne. Jo en­sim­mäi­se­nä jou­lu­na itä­maan tie­tä­jät tu­li­vat ter­veh­ti­mään vas­ta­syn­ty­nyt­tä ar­vok­kai­den lah­jo­jen kans­sa. Wi­ki­pe­di­an mu­kaan lah­jo­jen an­ta­mi­nen yleis­tyi Suo­mes­sa­kin kau­pun­geis­sa 1700-lu­vun lop­pu­puo­lel­la ja maa­seu­dul­la lä­hes sata vuot­ta myö­hem­min. Alun pe­rin lah­jat oli­vat it­se­teh­ty­jä, mut­ta 1800-lu­vun lo­pul­la lah­jo­ja al­koi löy­tyä myös kau­pois­ta.

Lah­jo­jen an­ta­mi­nen ja saa­mi­nen on mu­ka­vaa. Ai­na ei ole mah­dol­lis­ta to­teut­taa kaik­kia haa­vei­ta. Ta­lou­del­li­nen ti­lan­ne voi ol­la es­tee­nä. Lah­jo­jen han­kin­ta pyö­rit­tää ta­lou­se­lä­män rat­tai­ta. Mo­nen yri­tyk­sen vuo­si­tu­los­ta iso osa voi syn­tyä jou­lun ai­kaan. Toi­saal­ta lah­jo­jen tuot­ta­mi­nen ku­lut­taa luon­non­va­ro­ja. Täs­sä­kin asi­as­sa kan­nat­taa aja­tel­la kes­tä­vyyt­tä.

Jou­lun sa­no­ma säi­lyy, mut­ta ul­koi­set jou­lun­viet­to­ta­vat muut­tu­vat vuo­sien saa­tos­sa. So­tien jäl­keen elä­mä oli ny­ky­mit­ta­puun va­los­sa hy­vin köy­hää, mut­ta us­ko tu­le­vai­suu­teen oli vah­va. Vel­je­ni on ker­to­nut, kuin­ka erää­nä jou­lu­na ei ol­lut va­raa juu­ri mi­hin­kään yli­mää­räi­seen. Vas­toin­käy­mi­si­ä­kin oli ol­lut. Isä oli tyy­ty­nyt to­te­a­maan: ruo­kaa on kui­ten­kin riit­tä­nyt.

Omas­sa muis­tis­sa­ni on pari lah­jaa. Ajat oli­vat sil­loin jo hie­man pa­rem­mat. Sain lah­jak­si hie­non leik­ki­au­ton. Se liik­kui ja ään­te­li, ja sii­nä oli va­lot­kin. Pa­ras­ta oli re­kis­te­ri­nu­me­ro. Ma­ka­sin lat­ti­al­la ja kään­te­lin au­toa ylö­sa­lai­sin. Re­kis­te­ri­nu­me­ro 1961 säi­lyi sa­ma­na, vaik­ka au­to oli vää­rin­päin. Mie­tin, et­tä mil­loin­ka­han seu­raa­va pik­ku­poi­ka voi maa­ta lat­ti­al­la ja kään­nel­lä au­toa sa­mal­la ta­val­la.

Toi­nen lah­ja oli pie­ni, pu­nai­nen muo­vi­kuo­ri­nen tas­ku­lamp­pu. Jo aat­toil­ta­na läh­din kä­ve­le­mään maan­tiel­le kirk­kaan täh­ti­tai­vaan al­le. Osoit­te­lin täh­tiä lam­pul­la­ni. Mie­li­ku­vi­tuk­sen sii­vin tas­ku­lam­pun va­lo­kei­la ylet­tyi ai­na maa­il­man­kaik­keu­den ra­jal­le as­ti.

Ai­neet­to­mia lah­jo­ja voi ol­la mo­nen­lai­sia. Ai­na muis­tan – ja ko­ti­ky­lä­ni sil­loi­set asuk­kaat muis­ta­vat – isä­ni jou­lu­puk­ki­na kan­sa­kou­lun jou­lu­juh­las­sa use­an vuo­si­kym­me­nen ajan. Koko ky­län väki osal­lis­tui juh­laan. Juh­las­sa jou­lun sa­no­ma oli kes­kei­ses­sä roo­lis­sa. Jän­ni­tys­tä­kin oli, kun oma esiin­ty­mis­vuo­ro koit­ti. Pie­nes­sä kou­lus­sa kaik­ki op­pi­laat pää­si­vät esiin­ty­mään.

Kun juh­la lä­hes­tyi lop­pu­aan, al­koi kuis­kut­te­lu: mil­loin­han se puk­ki tu­lee ja mitä se nyt on kek­si­nyt. Vih­doin puk­ki tuli ja toi jou­lu­kor­tit ja mah­dol­li­set lah­jat. Sit­ten al­koi pu­kin oma oh­jel­ma. Oh­jel­mas­sa oli ai­na joku ajan­koh­tai­nen ai­he. Hui­kein esi­tys tai­si ol­la, kun puk­ki ot­ti yh­teyt­tä ava­ruu­teen kos­mo­naut­ti Juri Ga­ga­ri­niin. Yh­tey­den ot­ta­mis­ta var­ten olim­me ra­ken­ta­neet mon­ta päi­vää hy­vin tek­ni­sen ja mo­ni­mut­kai­sen nä­köis­tä här­ve­liä. Ky­lä­läi­set jou­tui­vat ar­vuut­te­le­maan, mikä on tot­ta ja mikä vain leik­kiä. Mikä sai isän te­ke­mään täl­lä ta­val­la? En­sin piti löy­tää ai­he ja sit­ten kek­siä, mi­ten idea to­teu­te­taan. Eh­kä se oli huu­to­lais­po­jan tar­ve ol­la jos­kus ky­län kes­ki­pis­tee­nä. Mut­ta var­maan tär­kein mo­tii­vi oli an­taa ky­lä­läi­sil­le lah­jak­si elä­mys.

Per­heen eri elä­män­vai­heis­sa lah­jo­jen mää­rä ja koko vaih­te­lee. Alus­sa han­ki­taan lah­jo­ja puo­li­sol­le. Sit­ten mo­nis­sa per­heis­sä eri­lai­set le­lut täyt­tä­vät lah­ja­sä­kin. Yh­des­sä vai­hees­sa lah­jat ei­vät meil­lä mah­tu­neet yh­teen ei­kä kah­teen­kaan säk­kiin, kun po­jat in­nos­tui­vat värk­kää­mään puus­ta mitä eri­lai­sim­pia esi­nei­tä. Vä­hi­tel­len lah­jat muut­tu­vat tar­ve- ja ko­ris­te-esi­neik­si.

Omas­sa per­hees­säm­me olem­me vii­me vuo­si­na ko­keil­leet lu­paus­lah­jo­ja. En­sin ar­vo­taan, kuka an­taa lah­jan ke­nel­le. Sit­ten lah­jan an­ta­ja kek­sii so­pi­van lah­jan ai­heen. Yleen­sä lu­paus on ol­lut yh­tei­ses­tä ajas­ta. Esi­mer­kik­si vien si­nut on­gel­le tai nuo­ti­ol­le. Voi­daan lait­taa joku ai­ka­mää­rä­kin. Täl­lai­nen lah­ja läm­mit­tää miel­tä mon­ta ker­taa. En­sin ai­heen miet­ti­mi­nen, lah­jan saa­mi­nen, to­teu­tus ja muis­te­le­mi­nen. Useim­mat näis­tä elä­myk­sis­tä oli­si­vat jää­neet to­teu­tu­mat­ta il­man lah­ja­kort­tia.

Lah­jan ei tar­vit­se ol­la suu­ri. Jou­lu­kort­ti­kin on jo pie­ni lah­ja. Se ker­too, et­tä olen muis­ta­nut si­nua. Voi ol­la, et­tä muu­ten ei ole tul­lut yh­teyt­tä pi­det­ty­ä­kään. Lah­jan saa­ja voi ol­la myös tun­te­ma­ton lä­him­mäi­nen lä­hel­lä ja kau­ka­na. Ta­po­ja lah­jan an­ta­mi­seen on mo­nia, esi­mer­kik­si oman seu­ra­kun­nan, kir­kon ul­ko­maa­na­vun tai SRK:n hu­ma­ni­taa­ri­sen avun kaut­ta. Kär­si­vä Uk­rai­nan kan­sa tu­lee mie­leen päi­vit­täin.

Suu­rin jou­lu­lah­ja on Jou­lun lap­si it­se. En­sin­nä­kin jou­lun lap­si syn­ty­mäl­lään, elä­mäl­lään ja pää­si­äi­sen so­vi­tus­työl­lään lah­joit­ti meil­le tien ian­kaik­ki­seen elä­mään. Hä­nen syn­ty­mäs­sään voi näh­dä myös ajal­li­sen nä­kö­kul­man: kyl­lä oli­si an­kea ja pi­meä al­ku- ja kes­ki­tal­vi il­man jou­lua ja sen odo­tus­ta.

PauliMäättä
Olen tuore eläkeläinen Kempeleestä. Puoliso löytyi Helsingistä. Lapsia saimme 11. Kesäisin työllistävät puutarhat kotona ja mökillä Savossa. Luonnettani kuvannee erään kurssin loppuarvostelu: aivan liian lempeä ja lauhkea, papillinen ote. Marjastamaan pitäisi ehtiä. Lukemista olen aina harrastanut. Joskus putkahtaa kirjoitelmia eri foorumeille. Nikkarointi kiinnostaa. Erityisesti jos keksii vanhalle esineelle uusia käyttömuotoja. paulimaatta2(at)gmail.com.
PauliMäättä

Ei kait siinä

14.12.2023 6.00
PauliMäättä

Erilaisina yhdessä

9.11.2023 6.00
PauliMäättä

Arkea ja erityisiä päiviä

8.10.2023 8.00
PauliMäättä

Vesi, tuo ihmeellinen aine

5.9.2023 7.00
PauliMäättä

Telttaretki Lofooteille. Miten sitten kävi?

4.8.2023 6.30
PauliMäättä

600 000 kilometriä muutamassa päivässä

9.7.2023 6.00
PauliMäättä

Se on sitten kesä

6.6.2023 6.00
PauliMäättä

Kun retkitohtori hiihtojoukkueesta putosi

11.5.2023 6.00
PauliMäättä

Elämäni kirjat

11.4.2023 6.00
PauliMäättä

Sodan varjot

9.3.2023 8.00
PauliMäättä

Taitekohtia

9.2.2023 9.25
PauliMäättä

Vieläkö tämän voisi korjata?

5.1.2023 9.55
PauliMäättä

Vakka ja kansi

13.11.2022 6.00
PauliMäättä

Oppia ikä kaikki

3.10.2022 12.35
PauliMäättä

Paikkakunnan parhaaksi

4.9.2022 6.00
PauliMäättä

Suviseurat teknisenä suorituksena

7.8.2022 6.10
PauliMäättä

Karhumetsällä ja muita elämyksiä

30.6.2022 6.00
PauliMäättä

Luontosuhteita

19.6.2022 6.00
PauliMäättä

Verkossa

4.5.2022 6.00
PauliMäättä

Elämyksiä tarjolla

2.4.2022 7.00
PauliMäättä

Tässä hetkessä

4.3.2022 6.00
PauliMäättä

Miehen malli

6.2.2022 6.00
PauliMäättä

Perinteitä vaalien

5.1.2022 6.00
PauliMäättä

Kuulunko Karjalan heimoon?

6.12.2021 6.00
PauliMäättä

Muoti-ilmiöitä

14.11.2021 6.00
PauliMäättä

Tukihenkilöitä

11.10.2021 8.35
PauliMäättä

Rippikuva jäi ottamatta

3.9.2021 9.05
PauliMäättä

Hillakuume

8.8.2021 7.05
PauliMäättä

Peltoseuroissa

12.7.2021 7.05
PauliMäättä

Vuodenkiertoa

9.6.2021 7.05
PauliMäättä

Toinen todellisuus

9.5.2021 7.05
PauliMäättä

Väliinputoaja

6.4.2021 7.05
PauliMäättä

Pappuli, tuu leikkii!

27.2.2021 7.05
PauliMäättä

Kun yksi elämänvaihe päättyy

22.1.2021 7.30