JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Ovatko eväät mukana?

11.11.2020 12.05

Juttua muokattu:

11.11. 11:55
2020111111555220201111120500

Anne Lindfors

Anne Lindfors

An­ne Lind­fors

Ra­kas nuo­re­ni, läh­dit taas mat­kaan pai­na­vaa put­ki­kas­sia kan­ta­en. Kat­se­lin kul­ku­a­si hel­lin aja­tuk­sin, ikä­vän­poi­ka­nen si­sim­mäs­sä. Mie­tin tu­le­via kou­lu­päi­vi­ä­si, iloa, jol­la jo odo­tit opis­tol­le pa­luu­ta­si.

Olen on­nel­li­nen puo­les­ta­si. Ajat­te­len, et­tä tämä on yk­si par­haim­mis­ta mah­dol­li­suuk­sis­ta saat­taa si­nut omal­le po­lul­le­si. Olet tur­val­li­sis­sa kä­sis­sä. Opis­ton väen kes­kel­lä on sama evan­ke­liu­mi, tu­tut siu­nauk­sen sa­nat. Siel­lä on ys­tä­viä, jot­ka ym­mär­tä­vät ja hy­väk­sy­vät. Ja opet­ta­jat, jot­ka aut­ta­vat si­nua ke­hit­ty­mään oma­na it­se­nä­si.

Kun ajat­te­len si­nua, py­säh­dyn miet­ti­mään, olem­me­ko an­ta­neet riit­tä­vät eväät elä­mää var­ten. Sil­loin muis­tan ne eväät, joi­ta olem­me si­nul­ta saa­neet. Niin mo­nes­ti olet omal­la ta­val­la­si mei­tä van­hem­pia opet­ta­nut.

Kun olit 2,5-vuo­ti­as, seu­ra­sit vie­res­sä, kun vaih­doin pik­ku­sis­kol­le­si vaip­paa. Omaan tyy­lii­si kan­nus­tit: ”Hyvä, hyvä! Tuli pep­puun kak­ka!” Kun ajat­te­lin mie­les­sä­ni vä­hän vä­sy­nee­nä, et­tä oli­si­han se saa­nut pot­taan­kin tul­la, sinä tar­ken­sit iloi­ses­ti: ”Hyvä, kun ei tul­lut lat­ti­al­le!”

Toi­sel­la ker­ral­la pik­ku­sis­ko­si kes­ken leik­kien kop­saut­ti har­jal­la si­nua pää­hän. Odo­tin jo huu­toa, mut­ta sitä ei kuu­lu­nut. Sen si­jaan kuu­lui si­nun, sil­loi­sen al­le kol­me­vuo­ti­aan, va­ka­va neu­vo: ”Pyy­däk­sää an­teek­si? Ei saa sa­tut­taa tois­ta. Pyy­dä vaan nyt an­teek­si.” Kat­se­lin mie­li läm­pi­mä­nä, mi­ten pie­ni sis­ko­si ojen­si kä­ten­sä ja si­pai­si pos­ke­a­si. Sit­ten leik­ki jat­kui.

Jo­kin ai­ka sit­ten, kun pik­ku­vel­je­si ker­toi, et­tä kou­lus­sa oli pil­kat­tu hä­nen pyö­rään­sä ja hau­kut­tu köy­häk­si, sinä le­vol­li­seen ta­paa­si loh­du­tit: ”Ei pal­joa kan­na­ta köy­hyys­kom­men­teis­ta pii­ta­ta, kun on kaik­kein suu­rin rik­kaus, mitä voi ol­la.”

Erää­nä py­hä­nä olit esi­lau­lu­hom­mis­sa opis­tol­la. Lau­lun sa­nois­sa tun­nus­tit omaa us­ko­a­si. Kat­se­lim­me ja kuun­te­lim­me lä­he­tys­tä ne­tis­tä ja sy­dän oli hal­je­ta kii­tol­li­suu­des­ta. Tut­tu ja tur­val­li­nen lap­suu­den us­ko on si­nul­le yh­tä ar­vo­kas siel­lä kau­ka­na.

Sitä ru­koi­len, et­tä sai­sit säi­lyt­tää tuon vä­lit­tä­vän ja iloi­sen asen­tee­si ja lap­se­nus­ko­si. Et­tä ha­lu­ai­sit ai­na tur­vau­tua sii­hen aja­tuk­seen, et­tä us­ko on kal­lein­ta, mitä ih­mi­nen voi omis­taa. Sen pa­rem­pia eväi­tä et voi­si saa­da.

AnneLindfors
Rakastan perhettäni. Nautin nuotiohetkistä ja lasten laulusta. Siitä tunteesta, kun tajuan, että jokaiseen päivään on riittänyt valoa.Taaksepäin katsoessa näen kivun ja ilon vuorovedet. Missä ikinä polkuni on kulkenutkin, tänään olen tässä. Luottavaisin mielin saan astua huomiseen.Jos tahdot antaa blogistani palautetta, lähetä pohdintojasi osoitteeseen anne.lindfors@hotmail.com.
AnneLindfors

Vain yksi on tarpeen

28.12.2021 6.00
AnneLindfors

Rukousten kantamana

28.11.2021 6.00
AnneLindfors

Olet poissa

5.11.2021 6.00
AnneLindfors

Siinä hetkessä täydellinen armo

17.9.2021 7.00
AnneLindfors

Ajattelitko jo silloin luopuvasi?

26.7.2021 7.00
AnneLindfors

Tienhaarassa

6.7.2021 7.05
AnneLindfors

Jos elämä olisi mennyt toisin

7.6.2021 7.05
AnneLindfors

"Jeetut vierettä"

29.4.2021 7.05
AnneLindfors

Kummilahja

22.3.2021 7.05
AnneLindfors

Haluatko oikeasti olla tuollainen?

15.2.2021 7.15
AnneLindfors

Riittävästi iloa

13.1.2021 7.35
AnneLindfors

Jumalan johdattamana

17.12.2020 6.05
AnneLindfors

Haikeutta syksyn hämärtyessä

14.10.2020 0.05
AnneLindfors

Uskallanko kertoa?

14.9.2020 7.25
AnneLindfors

Onko Jumala olemassa?

23.8.2020 7.40
AnneLindfors

Saanko auttaa?

6.7.2020 6.15
AnneLindfors

Yhteistä kaipausta

11.6.2020 6.00
AnneLindfors

Monien tunteiden päivä

10.5.2020 6.15
AnneLindfors

Erityisen huolenpidon alla

11.4.2020 6.50
AnneLindfors

Kuvien matkassa

11.3.2020 6.55
AnneLindfors

"Ootteko te siunannu?"

4.2.2020 6.45
AnneLindfors

Jouluenkeleiden saattamana

24.12.2019 6.05
AnneLindfors

Kesken?

8.11.2019 6.15
AnneLindfors

Kantavien sanojen voima

4.10.2019 6.19
AnneLindfors

Tekniikka petti, mutta Jumala ei

3.9.2019 6.06
AnneLindfors

Sumun keskellä

8.8.2019 6.46
AnneLindfors

Kun sanat katosivat

1.7.2019 6.34
AnneLindfors

Valoisia polkuja sinulle, nuori!

1.6.2019 6.18
AnneLindfors

Kaikkein tärkein muisto

12.5.2019 6.41
AnneLindfors

Sisimpään tulvii valo

9.4.2019 6.56
AnneLindfors

Yksin

10.3.2019 6.55
AnneLindfors

Arjen enkeleitä

14.2.2019 6.55
AnneLindfors

Äiti, mää toin sulle iloa!

29.1.2019 6.52
AnneLindfors

Luotanko, uskallanko?

3.1.2019 6.47
28.3.2024

Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen: ”Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni.” Luuk. 22:19

Viikon kysymys