Teks­ti: Maa­rit Nis­ka­nen

Val­mis aa­mi­ai­nen Li­min­gan tai­de­kou­lun ruo­ka­las­sa on ylel­li­syyt­tä. As­te­len vii­si­kym­men­tä as­kel­ta pää­ra­ken­nuk­ses­ta maa­laus­luok­kaan, joka on tul­lut tu­tuk­si. Kei­tän kou­lun uu­del­la keit­ti­mel­lä kah­vit oman maun mu­kaan ja huuh­te­len iloi­sen vä­ri­ses­tä ku­pis­ta ei­li­set kah­vi­tah­rat. Uu­si aa­mu tuok­suu öl­jy­vä­reil­tä, vah­val­ta kah­vil­ta ja toi­veik­kuu­del­ta. Jen­ni-om­pe­li­jan van­has­ta Ma­ri­me­kon pus­si­la­ka­nas­ta om­pe­le­ma työ­tak­ki pu­kee mi­nut luo­van te­ke­mi­sen maa­il­maan.

Maa­il­man ter­veys­jär­jes­tö WHO ra­por­toi, et­tä tai­de voi tar­jo­ta in­no­va­tii­vi­sia rat­kai­su­ja mo­ni­mut­kai­siin ter­veys­haas­tei­siin. Ra­por­tin mu­kaan tai­de­toi­min­taan osal­lis­tu­mi­nen sekä tai­teen ko­ki­ja­na et­tä te­ki­jä­nä voi eh­käis­tä lu­kui­sia psyyk­ki­siä ja fyy­si­siä sai­rauk­sia sekä hoi­taa ja aut­taa sel­viy­ty­mään usei­den akuut­tien ja kroo­nis­ten sai­rauk­sien kans­sa. Tai­de voi tar­jo­ta rat­kai­su­ja eri­tyi­ses­ti sel­lai­siin ter­veys­haas­tei­siin, joi­hin lää­ke­tie­de ei yk­sin tar­joa te­hok­kai­ta rat­kai­su­ja.

Li­min­gan tai­de­kou­lu Ou­lun lä­hei­syy­des­sä, me­ren ran­nal­la, muut­to­lin­tu­jen maas­sa sai mi­nut us­ko­maan en­ke­lei­hin. Omas­sa kup­las­sa, va­paas­ti maa­la­ten syn­tyi kah­den kuu­kau­den ai­ka­na 18 öl­jy­vä­ri­maa­lauk­sen sar­ja. Maa­lauk­sil­la on vah­va vies­ti, et­tä rik­kou­tu­neet pa­la­set ovat tal­les­sa, en­ke­lin hel­läs­sä sii­pi­suo­jas­sa. Maa­la­sin it­se­ä­ni, kas­vot­to­muut­ta­ni ja ter­vey­den me­net­tä­mis­tä. Kuka olen, mikä on mi­nun osa­ni Luo­ja­ni kas­vo­jen va­los­sa?

Ko­ke­mus oli vah­vas­ti te­ra­peut­ti­nen ja osal­lis­ta­va, sal­li­va sekä hoi­ta­va. Sain ol­la luo­va, oma it­se­ni ja opet­ta­jan kan­nus­ta­va oh­jaa­mi­nen raa­put­ti mi­nus­sa esil­le luo­vaa mi­nuut­ta. Maa­laa­mi­nen tun­tui hen­ki­ses­ti ja hen­gel­li­ses­ti voi­maut­ta­val­ta. Eri­tyi­ses­ti en­ke­lei­den vä­ri­maa­il­mas­sa te­ke­mä mat­ka­ni pa­ran­si syr­jäs­sä työ­e­lä­mäs­tä ole­mi­sen ki­pu­koh­taa. En­ke­leil­lä on vies­ti, et­tä saam­me le­vä­tä tai­vaal­li­sen Isän suun­ni­tel­mien va­ras­sa.

Ke­vät me­ren­ran­nal­la vies­tii vah­vas­ti uu­den syn­ty­mi­ses­tä. Maa­laa­mi­nen Li­min­gan tai­de­kou­lun van­has­sa, jopa ru­nol­li­ses­sa pi­ha­pii­ris­sä huh­ti-tou­ko­kuus­sa an­taa jo­ta­kin, mitä odot­taa. Ke­vääs­sä on vah­va tuok­su ja tu­han­net jout­se­net len­tä­vät ta­kai­sin koti-Suo­meen muis­tut­ta­maan mei­tä sii­tä, et­tä pit­kä tal­vi on ohi, vä­rit val­taa­vat koko kau­niin maa­il­mam­me ja elä­mä jat­kuu.

Koh­da­taan ja maa­la­taan!